Aalto pysyy aina

Alvar Aalto -museon johtajuuden jättävä Markku Lahti luottaa Aallon läsnäolon säilyvän Jyväskylässä.

Nuori museonjohtaja, 25-vuotias Markku Lahti, lähestyi arkkitehti Alvar Aaltoa (1898-1976) kirjeellä keväällä 1973.

- Esitin ajatuksiani siitä, minkälainen museon pitäisi olla ja ehdotin, että hiljakseen alkaisimme koota piirustusarkistoa Jyväskylään, vastikään vanhan kirjeen löytänyt Lahti, 62 , kertoo.

Maestro Aalto vastasi kirjeeseen pahoitellen: arkkitehtitoimisto tarvitsi vielä itse piirustuksia ja muuta materiaalia Helsingissä. Aalto-museo sai haluamansa 30 vuotta myöhemmin kun Aallon mittavat piirustus-, valokuva- ja pienoismallikokoelmat saatiin kaupunkiin 2003.

Markku Lahti on ollut 1966 perustetun museon ainoa johtaja pian 38 vuotta. Kun tuoreeseen museoon aikoinaan etsittiin johtajaa valtakunnallisella haulla, määräaikaan mennessä hakemuksia ei tullut.

- Paikka koettiin ehkä niin kovaksi. Aallon kunnioitus oli niin suurta, ettei kukaan rohjennut hakea. Minut otettiin vuoden koeajaksi. Olin lukenut taidehistoriaa ja kirjallisuutta, museokokemusta ei ollut.

Vuosikymmenten aikana Lahti on onnistunut luomaan Jyväskylästä kansainvälisen Aalto-tietämyksen keskuksen kokoelmineen, näyttelyineen, tutkimuksineen ja symposiumeineen. Jyväskylässä kokoontuvat kansainväliset kävijät, arkkitehdit ja muotoilijat.

- Ei museo vain minun luomukseni ole, onhan minulla koko ajan ollut iso porukka takana, Lahti sanoo.

Lahden seuraaja, niin ikään Aalto-säätiön uusi johtaja, Susanna Pettersson, aloittaa työnsä 1.lokakuuta. Pettersson työskentelee osa-aikaisena ja Lahti hänen rinnallaan ensi vuoden kevääseen saakka.

Markku Lahti jää eläkkeelle 2011 loppupuolella.

Kesä ja Aalto

Lahti muistelee lämmöllä erityisesti 1970-luvun henkeä kaupungissa ja museossa.

- 1960-70-luku oli myönteistä aikaa, museoseura oli täynnä intomielisiä vaikuttajia ja kaupungissakin ilmapiiri oli aktiivinen. Museoseuran johtajat, professori Päivö Oksala ja kaupunginjohtaja Veli Järvinen, ottivat Aallon asiakseen ja veivät asioita eteenpäin.

Jyväskylän Kesä -festivaali antoi Lahden mukaan merkittävän pohjan Aalto-hengen nousulle. Aallon esitelmät kuuluivat pitkään Kesän ohjelmistoon ja arkkitehti vietti kesiään Muuratsalossa ja Jyväskylässä.

- Aallon läsnäolo oli itsestään selvää tuolloin.

Lahti näkee, että Jyväskylän Kesä piti yllä myös kulttuurikeskustelua, johon Aalto-museo ja arkkitehtuurin kenttä osallistuivat.

- Jyväskylän Kesä oli sellainen kuin kunnon kulttuuritapahtuman pitää olla - siellä oli ristiriitoja. Kesän voima nousi konflikteista, uusista asioista ja erilaisuudesta. Kesä osoitti rohkeutta siinäkin, että se aloitti modernin klassisen musiikin tuomisen. Jyväskylässä kävivät huippusäveltäjät ja -muusikot maailmalta. Perinnettä jatkoi menestyksekkäästi Viitasaaren Musiikin aika.

- Paljon menetettiin, kun ideat annettiin muualle ja tapahtuma muuttui tasapäiseksi ja riskejä kaihtavaksi. Innostuksen tilalle tuli byrokratia.

Kettunen ymmärsi

Osin Aallon suunnitteleman, ainutlaatuisen kaupunkikampuksen ympärillä keskusteltiin Alvar Aalto instituutin ja arkkitehtuuriopetuksen aloittamisesta Jyväskylässä. Nämä eivät toteutuneet, mutta arkkitehtien jatko- ja täydennyskoulutusideasta sukeutui Alvar Aalto Akatemia heti Aallon kuoleman jälkeen 1976.

Ensimmäinen Aalto-symposium pidettiin 1979.

- Symposium yllätti kaikki valtavalla osallistujamäärällään ja kansainvälisellä kiinnostuksellaan.

Aalto-museo siirtyi 1980-luvun alussa 19 vuodeksi Jyväskylän kaupungin omistukseen ja hallinnoimaksi.

- Oli siinä kaikenlaisia vaiheita. Kuntabyrokratia oli 80-luvulla aivan uskomatonta verrattuna tähän päivään. 90-luvulla alkoi iso muutos, asiat muuttuivat positiiviseen suuntaan monellakin tavalla.

Kolmannen omistajansa museo sai 1998, kun museo siirtyi jälleen säätiölle. Museonjohtajan toiveet toteutuivat, kun Jyväskylään vihdoin rakennettiin erillinen taidemuseo ja Aalto-museo pyhitettiin yksinomaan Aallolle.

- Tämä kaikki oli pitkälti kaupunginjohtaja Pekka Kettusen ansiota, sanotaan hänestä mitä tahansa. Hän ymmärsi Aallon arvon Jyväskylän kaupungille, myös kansainvälisen arvon.

Iso peruskorjaus

Alvar Aallon perintöä vaalitaan Aalto-museossa tällä hetkellä hyvissä tunnelmissa.

- Museaalisessa mielessä erittäin hyvissä. Meillä on toimivat tilat, erinomaiset kokoelmien säilytystilat, huippuluokan arkisto, ja mikä tärkeintä: museologisesti erittäin hieno ja pätevä henkilökunta, Lahti kiittää.

Arkkitehtuurin tuntemuksen Lahti toivoisi museossa olevan syvemmin edustettuna.

- Meillä on yksi restaurointiarkkitehti, jonka työpiste on Helsingissä. Hänen työkenttänsä laajenee sitä mukaa kun Aallon kohteet vanhenevat. Arkkitehtuuriosaaminen Jyväskylässä pitäisi pystyä lähitulevaisuudessa ratkaisemaan.

- Kansainväliseen toimintaa pitäisi myös osallistua aiempaa aktiivisemmin. Tänne tullaan, mutta täältä ei mennä ulos. Enemmän pitäisi olla yhteistoimintaa eri laitosten kanssa ympäri maailman, vaikuttamista, mukana oloa, Lahti näkee.

Lähes 40 vuotta vanhaan, kaupungin omistamaan museorakennukseen odotetaan isoa peruskorjausta lähimmän viiden vuoden aikana.

- Museo täyttää 50 vuotta vuonna 2016, siihen mennessä korjaukset pitäisi olla tehtynä ja uudet näyttelyt rakennettuina.

Museon tulevaisuutta on toteutuessaan myös uusi Helsingin-etäpiste, Aamu-muotoilukeskus. Lahti tyrmää edelleen julkisuudessa esitetyt epäilyt kokoelmien valumisesta Helsinkiin.

- Jyväskyläläisten pelko, että täältä menetettäisiin jotakin, on aivan turha. Aalto-kohteet ja tietous eivät täältä minnekään katoa.