Hukkuuko lukio?

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Teppo Säkkinen kertoo liiton suhtautuvan hyvin kriittisesti lukioiden siirtämiseen ammatillisen opetuksen kanssa samaan organisaatioon. Jyväskylän lukioiden elämää osana koulutuskuntayhtymää seurataan mielenkiinnolla, koska yhdistäminen on ensimmäinen ja pisimmälle viety Suomessa.

- Hukkuvatko lukio-opetus ja lukiot suureen organisaatioon, jossa on paljon isoja ammattiopetuksen suuryksiköitä, hän kysyy.

Lukiolaiset epäilevät, että valta siirtyy nykyistä korkeammalle ja etäämmälle yksittäisistä lukioista. Tällöin koulujen ja rehtoreiden oma päätösvalta vaikkapa kurssitarjonnasta ja poissaolokäytännöistä ynnä järjestyksenpidosta siirtyy muualle.

- Pystyvätkö lukiot enää vaikuttamaan omiin asioihinsa.

Säkkinen muistuttaa, että lukiokoulutuksen hinta oppilasta kohden on vain noin 6 000 euroa eli paljon vähemmän kuin ammattiopistossa, jossa se voi nousta jopa 14 000 euroon.

Hän kertoo kuulleensa vähättelevään sävyyn, että lukiolaisten koulutukseen riittäisi pelkkä valtionapu.

- Lukiokoulutuksen on säilyttävä itsenäisenä ja laadukkaana koulutusmuotona jatkossakin, hän linjaa.

Ikävä kokemus


Lukioita ja ammatillista opetusta naitetaan myös muualla kuin Jyväskylässä.

Nastolassa yhdistämistä on jo kokeiltu pienemmässä mittakaavassa.

Säkkisen mukaan Nastolassa lukio-opetus kuihtui yhdeksi ammattiopintojen yleislinjaksi. Syventävät ja soveltavat aineet karsiutuivat.

Rovaniemellä ja Hämeenlinnassa yhdistymistä kaavaillaan. Kainuussa yhteistyö on pitkällä Kainuun-mallin ansiosta.

Iisalmessa aikuislukion yhdistymisaikeissa ollaan ehkä perääntymässä.

Jyväskylässä lukiolaiset tarvitsevat Säkkisen mukaan vähintään oppilaskuntien yhteisen kuntayhtymätasoisen foorumin.

Yhteistä hyvää

Jyväskylässä aletaan jo varovaisesti myös sopeutua lukio-opetuksen siirtymiseen ammatilliseen koulutuskuntayhtymään.

Lukiolaisten liiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja Taija Kolehmainen on rakentavan yhteistyön linjalla.

- Toivon, että kielteiset asenteet eivät pääse päällimmäiseksi, ja yritetään etsiä yhteistyötä ja yhteistä hyvää.

Kolehmainen kertoo osallistuneensa jo useisiin tapaamisiin, joissa on tutustuttu uuteen organisaatioon sekä lukiolaisten vaikutusmahdollisuuksiin siinä.

- Yhteishengen luomiseksi myös kouluilla on järjestettävä tilaisuuksia, joissa keskustellaan ja tutustutaan toisiin.

Tällaisista esityksistä hän kertoo jo kuulleensakin. Myös käytännön kokemukset Harjun lukiosta Jyväskylästä ovat olleet hyviä. Lukio-amis -klikit ovat murtuneet.

Lyseon IB-lukion abi Sibriina Kinnunen muistelee kuitenkin vielä, kuinka suuri järkytys monille oli ammatillisen koulutuskuntayhtymän lipun nosto yllättäin Lyseon katolle syksyllä. Niinikään rakkaiden vessaseinäkirjoitusten jääminen uuden maalauksen alle harmittavat. Kuntayhtymän lupaamia uusia sohvia sen sijaan odotetaan malttamattomina.

Ikävien yllätysten estämiseksi lukiolaiset kannustavat asioista päättäviä keskustelemaan aina etukäteen niiden kanssa, joita muutokset koskevat.

50 000 lukiolaisen liitto pyrkii kehittämään oppilaskuntien toimintaa ja parantamaan toimintaedellytyksiä.

Lähes 200 lukiolaista eri puolilta Suomea on koolla Jyväskylässä Water-oppilaskuntafestivaaleilla.