Jorma Rasinmäki: Härmästä, muttei häjy

Se on Härmästä höm, ja rautaa eväsnä!

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, 58 (kesk.) on Jyväskylän kaupunginjohtajan tehtävää havittelevista ehdokkaista paperilla eräs kovimpia. Rasinmäki on tohtorismies ja komian kaupungin kippari.

Seinäjoki on kaupunginjohtajakandidaattien lähtökaupungeista suurin ja eittämättä yksi menestyneimmistä. Rasinmäki on ollut mukana takomassa Seinäjoen kultaisia vuosia. Hänen aikanaan (2005–) nuoria yritteliäitä ihmisiä ja uusia yrityksiä on virrannut Seinäjoelle ikkunoista ja ovista, monta kuntaa on liitetty kaupunkiin ja työttömyys on pysynyt alhaisena. Priimaa tuppaa tulemahan!

Huomattavasti enemmän positiivista ja vähemmän negatiivista, näin sanovat pohjalaiset Rasinmäestä. Aivan särötöntä kuvaa miehestä ei silti välity. Rasinmäen suurimpana ongelmana nähdään Seinäjoella tietty virkamiesmäisyys. Osa poliitikoista olisi toivonut kaupunginjohtajalta viime vuosien talousahdingossa ripeämpiä otteita.

Etiopialaisen hiippakunnan talous kuntoon

Jorma Rasinmäki syntyi vuonna 1956 Soinissa kauppias-maanviljelijä-perheeseen. Pikajuoksua ja jalkapalloa harrastanut nuori mies kävi lukionsa Kuortaneen liikuntalukiossa.

Varusmiespalveluksen jälkeen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut Rasinmäki hakeutui Tampereelle kunnallistutkintoa suorittamaan. Pian hän kiinnostui kuitenkin myös hallintotieteistä ja pääsi myös taloudellis-hallinnolliseen tiedekuntaan, josta valmistui hallintotieteen maisteriksi vuonna 1982. Myös kunnallistutkinto oli tuolloin jo suoritettu.

Ensimmäinen työpaikka urkeni Kurikan kaupungilla kunnallisharjoittelijana ja pian tämän jälkeen Ähtärissä taloussihteerinä.

Rasinmäen perheeseen kuuluu tällä hetkellä toimistosihteerinä ja kirjastovirkailijana toimiva vaimo Tuula Rasinmäki. Kolme lasta on nyt jo lentänyt pesästä.

Erikoinen osa Rasinmäen työhistoriaa on se, että mies on ollut perheineen lähetystyössä. Hän toimi Suomen Lähetysseuran palveluksessa Etiopian Mekane Yesus -kirkon Hosainan hippakunnan taloudellisena neuvonantajana ja talousjohtajana vuosina 1985–1988.

Lähetystyössä Rasinmäki sai nuoren kasvavan hiippakunnan talouden kuntoon ja opastettua tehtävään paikallisen koulutetun ekonomin. Työ tuli siis tehtyä. Vanhimman lapsen koulunkäynnin varmistamisen takia nuori perhe lennähti varsin pian takaisin Suomeen.

Suomessa Rasinmäki käy yhä silloin tällöin kuluttamassa kirkonpenkkiä, mutta nykyisin lähinnä riviseurakuntalaisena. Puhtoiseen julkisuuskuvaan kuuluu myös lenkkeily ja golfin peluu.

Lähetystyön jälkeen Rasinmäki etsi uusia haasteita ja opiskeli itsensä hallintotieteiden lisensiaatiksi. Hän siirtyi Jämsän kaupungin palvelukseen kaupunginkamreeriksi ja talousjohtajaksi ja toimi tässä tehtävässä lähes koko 1990-luvun.

Kaupunginjohtajuus pedattiin valmiiksi

Ensimmäinen kaupunginjohtajuus koitti Kauhajoella vuonna 1998.

Kauhajoen asukkaat muistavat Rasinmäen kuuntelevana ja helposti lähestyttävänä ihmisenä.

– Ei hänestä ole täällä varmaan kellään mitään pahaa sanottavaa, eräs johtava ei-keskustalainen poliitikko Kauhajoelta toteaa.

Samalla Rasinmäki viimeisteli tohtorintutkintonsa julkisoikeudesta ja hallinto-oikeudesta ja hankki itselleen keskustan jäsenkirjan.

Jäsenkirja ja tohtorintutkinto olivatkin hyvää valuuttaa Rasinmäen suunnatessa seuraavalle askelmalle Seinäjoen kaupunginjohtajaksi vuonna 2005.

Miehelle pedattiin Seinäjoella jo ennakkoon selvä voitto. Seinäjoen keskustalaiset onnistuivat kampeamaan kaupunginjohtajuuden pois pitkään pestiä hallussa pitäneeltä kokoomukselta liittoutumalla demarien kanssa. Puolueet sopivat, että keskusta saa kaupunginjohtajan ja SDP apulaiskaupunginjohtajan tehtävän. Kokoomuksen ja pienpuolueiden vastaehdokas jäi vaalissa kakkoseksi.

Rasinmäen kauden alkuun sattui heti onnistunut kuntaliitos Peräseinäjoen kanssa vuonna 2005 sekä Nurmon ja Ylistaron liitos vuonna 2009. Kuntaliitoksia pidetään Seinäjoella yhtenä osoituksena Rasinmäen kiitetyistä neuvottelutaidoista.

– Jorma on tasaisen rauhallinen ja yhteistyökykyinen, mutta samalla vähän väritön. Kuntaliitokset tulivat mahdollisiksi siksi, että meillä oli Rasinmäki kaupunginjohtajana. Hän hakee kompromisseja, eikä aiheuta kiistoja, eräs vaikuttaja toteaa.

Myös talous hyrräsi eteenpäin. Edes vuoden 2008 syvä lama ei vielä näkynyt Seinäjoen talousluvuissa, sillä valtionosuuksiin ei tuolloin vielä koskettu.

Lehmänhermoinen kaikkien kaveri

Härmän vanhan lain mukaan ne, joista ei tykätä tapethan. Rasinmäki on hyvissä hengen ja sielun voimissa ja onnistunut keplottelemaan suoranuottisten eteläpohjalaisten kanssa suorastaan ällistyttävän sopuisasti.

Vaikuttajat kertovat auliisti, että tähän on selvä syy – Rasinmäellä kuuluu olevan lehmän hermot.

– Ei Jorma osaa suututtaa ketään. En tiedä osaako hän suuttuakaan, naurahtaa eräs vaikuttaja.

– Olen kahdesti nähnyt hänen punastuvan, mutta huutavan tai paukuttavan ovia en koskaan, tietää toinen.

Useiden muidenkin vaikuttajien kommenteista piirtyy samanlainen kuva: Jorma Rasinmäkeä arvostetaan Etelä-Pohjanmaalla hänen vuorovaikutustaitojensa takia.

– Hän on hyvissä väleissä kaikkiin valtuustoryhmiin. Häneltä puuttuvat kaupunginjohtajille niin tavalliset narsistiset piirteet, eräs poliitikko kuvailee.

Mutta sitten rysähti

Mutta yht’äkkiä kesken komian meiningin Seinäjoen kuntataloudessa rysähti.

Vuonna 2012 kaupungin vuosikate painui negatiiviseksi eli Seinäjoki joutui ottamaan syömävelkaa. Seuraavana vuonna investointeihin ja lainanhoitoon tarkoitettu vuosikate saatiin punnerrettua positiiviseksi vain vaivoin.

Eikä kituvuosille näy vieläkään loppua. Seinäjoella on viime tilinpäätöksen perusteella hivenen enemmän velkaa kuin Jyväskylällä (Seinäjoki: 3 000 euroa/asukas, Jyväskylä: 2 948 euroa/asukas), mutta veroprosenttia on jouduttu korottamaan tälle vuodelle hirvittävään 21:een.

Esiin ovat marssineet yksi toisensa jälkeen Seinäjoen rakenteelliset ongelmat: heikosti kehittynyt veropohja ja voimakas palvelutarpeen kasvu yhdistettynä valtionapujen niukkenemiseen. Suomeksi sanottuna: päiväkoteja, kouluja ja uusia asutusalueita joudutaan rakentamaan, mutta rahaa siihen ei oikein ole.

Otteisiin kaivattu terävyyttä

Kaikkehen tottuu, paitti puukkohon seljäs ja siihenki tottuu, jos makaa vattallansa, tuumii eteläpohjalainen. Seinäjoella on paraikaa menossa jättimäinen talouden tasapainotusohjelma. Vuosina 2013–2016 pyritään kuntataloudesta puristamaan yli 28 miljoonan euron säästöt. Siinä, miten temppu tehdään, kaivataan kaupunginjohtajalta edelleen hyviä neuvoja.

Rasinmäki tuntuu joidenkin mielestä sietävän "puukkoa seljäs" aivan liian kiltisti.

– Odotamme, että kaupunginjohtaja ottaisi sen johtajan roolin ja tekisi avauksia, miten tässä edetään, eräs vaikuttaja toteaa.

– Myös organisaation alatasolla säästöjä pitäisi nyt saada aikaan. Rasinmäki on ollut tässä ehkä vähän pehmeä, huomauttaa toinen.

Toisaalta poliitikot toteavat yhdestä suusta, ettei Seinäjoen talouden syöksykierre missään nimessä ole Rasinmäen syy.

Rasinmäen tiedetään nöyrästi kiertäneen houkuttelemassa uusia yrityksiä ja ymmärtävän hyvin myös Seinäjoen yrittäjien tarpeita.

Eräs Rasinmäen ajama hanke on vähittäiskaupan suuryksikön, Lakeuden Ankkurin, sijoittaminen aivan keskustan liepeille. Kaava on jo valmiina, mutta Ikean houkutteleminen Seinäjoelle on sujunut tuskaisen hitaasti. Jos sellainen jätti-investointi tulisi, siitä eittämättä kunnian saisi juuri Rasinmäki.

Onko 58-vuotias liian vanha?

Jyväskylän kannalta Rasinmäkeen liittyy myös kysymys iästä. Onko mies 58-vuotiaana jo liian vanha?

Väistämättä Rasinmäestä tulisi Jyväskylässä vain yhden kahdeksanvuotisen määräaikaispätkän kaupunginjohtaja.

Toisaalta joidenkin mielestä Jyväskylän nykyisessä talouskurimuksessa tarvitaankin juuri yhden kauden miestä. Sellaista talousosaajaa, joka saneeraisi kaupungin koneiston tehokkaaksi ja poistuisi sitten siististi paikalta.

 

Kuka?

Jorma Rasinmäki

Syntynyt: Soinissa 1956.

Työ: Seinäjoen kaupunginjohtaja 2005–.

Koulutus: Hallintotieteen tohtori.

Kielitaito: englanti: hyvä, ruotsi: tyydyttävä, amhara: tyydyttävä, saksa: auttava.

Asuu: Seinäjoella.

Perhe: Puoliso Tuula, kolme aikuista lasta sekä lapsenlapsia.

 

Julkaistu Keskisuomalaisessa 3.10.2014.