Kansallispuiston vesillä karauttaa helposti kiville

Etelä-Konneveden kansallispuiston alueen sisävesikartta on auttamatta vanhentunut. Kartan syvyysmittaukset on tehty pääosin vuosina 1891–1930, ja karttaan on merkitty vain muutama reitti.

Järveä tuntematon varman päälle veneilijä pysyy merkityillä laivareiteillä. Ongelmana on, että reiteillä pysytellessä jää iso siivu kaunista kansallispuistomaisemaa näkemättä ja kokematta.

Tämän huomasi myös jyväskyläläinen Veli-Pekka Laukkanen, joka liikkui järvellä aiemmin retkiveneellä. Rautalammilla viisi vuotta mökkeillyt mies on nähnyt paljon enemmän nyt, kun hän otti kulkupelikseen pienen kumipaatin, jossa ei ole syväystä nimeksikään.

– Ei haittaisi ollenkaan, jos reittejä olisi merkitty nykyistä enemmän. Retkiveneellä en uskaltanut lähteä reittien ulkopuolelle, Laukkanen kertoo.

Syyskuun alussa virallisesti avattava kansallispuisto tarvitsee kuumeisesti uuden sisävesikartan, johon on merkitty nykyistä enemmän reittejä. Sitä mieltä ovat muun muassa Konneveden kunnanjohtaja Kari Levänen sekä Rautalammin ja Konneveden luontomatkailun masterplanin projektipäällikkö Ulla Anttila.

– Sisävesikartan puutteet ovat tulleet esille, kun olemme puhuneet siitä, mitä masterplanissa pitää huomioida, Levänen toteaa.

Uusi kartta ei synny hetkessä, eikä se ole Liikenneviraston aikatauluissa listan kärjessä. Itse asiassa uudelleen luotaamista ei ole vielä aikataulutettu lainkaan. Samaan aikaan kansallispuistoon kuitenkin suunnitellaan uusia rantautumispaikkoja ja uusia vaellusreittejä. Tilanteessa onkin selvä ristiriita.

– Matkaveneilyssä on ollut hiljaisia vuosia paljon, mutta jo tänä kesänä veneilijöitä on ollut selvästi enemmän. Kansallispuisto läjäytti karttaongelman käsiin, Anttila kuvailee.

Liikenneviraston merikarttaryhmän päällikkö Juha Tiihonen sanoo, että jos vesiliikenteen määrän voidaan osoittaa selvästi lisääntyvän, se on yksi kriteeri arvioitaessa kartan uusimisen prioriteettia ja aikataulutusta.

Konneveden kartan huono tilanne on Liikennevirastossa tiedossa.

– Tällä hetkellä teetämme mittauksia Vuoksen vesistössä eteläisellä Saimaalla, jossa olemassa olevat tiedot ovat vanhoja ja tarpeellista uudistaa alueen vesiliikennemäärä huomioiden, Tiihonen selvittää.

Konnevesi liittyy sisävesikarttojen uusimisen näkökulmasta kokonaisuuteen, joka kattaa myös Niiniveden, Iisveden, Nilakan ja Pielaveden. Alueen kaikkien karttojen syvyysmittaukset ovat yhtä vanhoja. Koska kyse ei ole pelkän Konneveden kartan uusimisesta, kokonaisprojektille pitää Tiihosen mukaan laskea todennäköisesti kaksi mittauskautta.

– Tekemiemme selvitysten mukaan aineistojen tarkkuus on niin heikko ja vaihteleva, ettei aineistoja voi digitalisoida, vaan tarvitaan uusintamittaukset, Tiihonen painottaa.

Tällä hetkellä kansallispuiston alueella on käytössä sisävesikartta 446, jossa näkyvät Konneveden ohella Niinivesi ja Iisvesi. Juha Tiihonen kertoo, että karttaan merkittyjä väyliä pitkin voi kulkea niillä esitetty kulkusyvyys huomioiden turvallisesti maastossa olevan väylämerkinnän mukaisesti. Viralliset väylät on merkitty maastoon linjatauluin, viitoin ja kummelein.

Kartta on niin vanha, että siinä on käytössä vielä vanhentunut KKJ-koordinaatisto.

– Sisävesikartan 446 viimeisin painos on vuodelta 2005. Kartta soveltuu yhä käytettäväksi suhteellisessa navigoinnissa, eli siinä on esitetty kaikki viralliset väylät, joiden merkinnän mukaan navigoitaessa liikkuminen on turvallista. Liikennevirasto varmistaa kartan saatavuuden ja pitää sen uudistamisen suunnitelmissaan.