Korpinkivi löytyi Rauno Niittylahden hallusta

Viime numerossa Jämsäläinen kertoi koskenpääläisestä tietäjästä Niitty-Joonaasta. Jutussa mainittiin korpinkivi, suvussa pitkään kulkenut eräänlainen taikakalu. Kivessä on uskottu olevan voimia, joita poppamies osaa käyttää.

Niitty-Joonas oli saanut kiven isältään, ja Joonas puolestaan oli antanut sen pojalleen Otolle.

Iloiseksi yllätykseksi Jämsäläinen sai tiedon, että kivi alkuperäisine rasioineen on hyvässä tallessa ja suvun hallussa.

– Minä tämän sain kun isäni, eli Niitty-Joonaan poika Otto, kuoli vuonna 1982. On tämä meidän suvussa ollut jo kauan, ilmeisesti se on peräisin Ruotsista, Rauno Niittylahti, 75, kertoo.

Rauno esittelee rasian, jossa helisee pieni, silkoinen kivi.

Perimätiedon mukaan kivi on peräisin korpinpesästä. Sen uskotaan tulleen Suomeen Antti Sipinpoika Nousiaisen mukana Ruotsista 1600-luvulla. Kuka sen aikoinaan on linnunpesästä napannut ja koska, jäänee ikuiseksi arvoitukseksi.

Mutta miten on, onko kivessä taikavoimia? Entäs onko Niitty-Joonaan verenperintönä taidot ja tiedot siirtyneet Raunolle?

– No, ei kai tässä kivessä mitään ihmeellistä ole, ja mistään taikavoimista minä en tiedä. Eikä minulla mitään parantajan kykyjäkään ole. Isä jotain tiesi ja osasi, mutta ei se niistä niin kauheasti jutellut. Siskonsa kanssa puhui, ja minä siinä sivussa joskus jotain tarinoita kuulin.

Oli miten oli, on huikeaa ajatella, että kivi ja rasia mielenkiintoisine tarinoineen on pysynyt Niittylahden suvussa satojen vuosien ajan. Se on ollut myös esillä Keski-Suomen museossa. Museoon se ei ole päätymässä, sillä Raunollakin on jälkikasvua.

Jämsäläinen on edelleen kiinnostunut kuulemaan vastaavista tarinoista. Onko kenties Sinun suvussasi jokin esine, joka on kulkenut sukupolvelta toiselle? Yhteyttä voi ottaa toimittajaan johanna.suominen@pp2.inet.fi tai 040 593 4688.

 

Juttu on julkaistu Keskisuomalaisen Jämsäläinen-liitteessä 11.3.2014.