Kulttuuririkos Päijänteellä

Surumielinen kiviröykkiö tervehtii kulkijaa Muuramen Majasaaressa.

Historiallinen, 1900-luvun taitteesta Päijänteen veneilijöitä opastanut kivikummeli on jyrätty tänä kesänä maan tasalle, mikä on saanut alueen veneilijät ja asukkaat tuohduksiin. Yli kahden metrin korkuista, valkoiseksi kalkittua kummelia pidettiin paikallisten keskuudessa arvokkaana nähtävyytenä.

–Tunnelma oli kuin matkalla kirkkoon, kun isän kanssa mentiin veneellä katsomaan Majasaaren kummelia. Kummeli on ollut monille tärkeä retkikohde ja kohtaamispaikka, lähistöllä varttunut tutkija-kirjailija Esa Sironen muistelee.

–Tämä on todella surullista. Millaisella valtakirjalla joku tekee tällaista?

Vanhojen merimerkkien merkitystä korostetaan myös Suomen majakkaseurassa.

–Historialliset kummelit ovat tärkeä osa merenkulun kulttuuriperintöä. Niiden kaataminen on kulttuuririkos, kummeleihin erikoistunut Majakkaseuran hallituksen jäsen Pekka Väisänen puhisee.

Kysymys ei kuitenkaan ole perinteisestä ilkivallasta, vaan asiasta vastaavien viranomaisten suunnitelmallisesta toiminnasta.

Liikenneviraston vesiväylien kunnossapitoyksikkö, entinen Merenkulkulaitos, sai viime kesänä ilmoituksen Majasaaren kummelin kunnostustarpeesta. Sen jälkeen yksikön työntekijät toimivat nykyisen ohjeistuksen mukaisesti eli romauttivat vanhan kummelin ja korvasivat sen uudella levykummelilla.

–Kivikummeleita on paljon pitkin sisävesistöjä ja niiden ylläpito on hankalaa. Kummelit pitäisi maalata määräajoin, jotta ne pysyisivät näkyvillä, Liikenneviraston sisävesiyksikön päällikkö Tero Sikiö kommentoi.

Taustalta löytyy siis, mitäpä muutakaan kuin, säästöajattelua.

–Rakentamisen ja ylläpidon näkökulmasta levykummelit ovat huomattavasti huokeampi vaihtoehto, Sikiö puntaroi.

–Kivikummeleilla on historiallista arvoa, mutta olemme ajatelleet enemmän veneväylän käytettävyyttä. Sitä paitsi kivikummeleita on edelleen hyvin paljon jäljellä.

Liikenneviraston näkemykset tyrmätään niin paikallisten kuin Majakkaseurankin piirissä.

Pekka Väisäsen ihmettelee muun muassa sitä, miksei Päijänteen kivikummeleita ole jätetty pystyyn. Erityisesti vuonna 1899 pystytetyn Äijälänsalmen harvinaislaatuisen kummelin kaataminen harmittaa Väisästä.

–Merillä levykummeli on tehty usein samalle luodolle, mutta myös kivikummeli on säilytetty, Väisänen vertailee.

–Majakkaseurasta on oltu asian tiimoilta yhteydessä Liikennevirastoon, mutta historian arvostus ei ole siellä järin suurta. Vanhaa tavaraa hävitetään kovalla kädellä ja keskustelu tuntuu kaikuvan kuuroille korville.

Sironen kummastelee puolestaan perustelua, jonka mukaan levykummelit olisivat veneilijöille tarkoituksenmukaisempia.

–Kivikummeli toimii 3D-periaatteella. Se näkyy joka suuntaan.

Jos taas säästösyihin vedotaan, ehdottaa Väisänen ratkaisuksi yhteistyötä kyläkuntien ja veneseurojen kanssa. Hän uskoo, että Venäjän vallan aikaisista luotsimerkeistä huolehtijoita riittäisi.

–Jokainen kummeli on paikallishistoriallisesti tärkeä, joten jokaisesta kohteesta pitäisi jatkossa neuvotella. Jos Liikennevirastolle on muka mahdotonta käydä kalkitsemassa kummelit kerran viidessä vuodessa, niin paikalliset ryhtyvät varmasti kummelin kummiksi ja hoitavat asiat talkoilla, Lievestuoreelta lähtöisin oleva Väisänen sanoo.

Samaa mieltä on Sironen.

–Jos oltaisiin arvattu, mitä Majasaaren kummelille tapahtuu, oltaisiin laitettu se itse vähin äänin kuntoon.

 

Kummelit: Historiallisia merimerkkejä

Kummelit ovat kivistä ladottuja, usein valkoisiksi kalkittuja merimerkkejä.

Kummeleiden tavallisin tehtävä on ollut osoittaa, missä väylä kulkee, mutta niitä on valmistettu myös karimerkeiksi sekä linjamerkeiksi.

Tavallisin kummelityyppi on keskimäärin 1,5–2,5 metriä korkea kumpare.

Ensimmäiset tiedot suomalaisista kummeleista mainitaan Kustaa Vaasan kirjeessä vuodelta 1555. 1600-luvun merikirjoissa Suomenlahdella ja Turun saaristossa on kymmeniä kummeleja.

Päijänteen historialliset kummelit on rakennettu 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Lähteet: Harri Nyman: Historialliset kummelit, Jorma Tuomi-Nikulan arkisto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.