Mäkihyppyä tieteellisen tarkasti

Ennen viime talven olympialaisia mäkihypyn huiput olivat varsin tasavahvoja. Gregor Schlierenzauer, Simon Ammann, Adam Malysz ja kumppanit pomppivat suurin piirtein samoille metriluvuille.

Sitten tapahtui jotain.

Simon Ammann vetäisi yhtäkkiä muihin seitsemän metrin kaulan.

Asiaa tutkittiin, ja todettiin, että sveitsiläisellä oli suksiensa siteissä uudenlaista tekniikkaa.

Tekniikkaa, joka ilmiselvästi toimi, sillä Ammann liiteli olympialaisissa kahteen henkilökohtaiseen kultamitaliin.

Jäljet johtivat sveitsiläisjoukkueen teknisiin asiantuntijoihin.

Teknikko Gerhard Hofer oli tärkeä mies, kun Ammannin siteitä suunniteltiin.

Nyt Hofer on otettu Suomen mäkimaajoukkueen palkkalistoille.

Kolminaisuus

- Hyppääjän välineet ovat kolmen osa-alueen - sukset, puku, siteet - muodostama kolminaisuus, valistaa mäkimaajoukkueen päävalmentaja Pekka Niemelä.

- Elämme murrosvaihetta. V-tyyli on muuttumassa vähitellen yhä lähemmäs H-tyyliä.

Suomalaiset eivät halua olla välineiden kehityksessä muiden jäljessä. Päinvastoin.

Suomi on perustanut asiantuntijaryhmän, jossa ovat mukana muiden muassa professori Lauri Kettunen Tampereen Teknillisestä yliopistosta, lentokoneinsinööri Juha Kivekäs Teknillisestä Korkeakoulusta Espoosta ja mäkihypystä väitellyt tohtori Mikko Virmavirta Jyväskylän Yliopistosta

Kehitystyön alla ovat niin siteet, puvut kuin suksetkin.

- Halusimme myös saada Gerhard Hoferin meille, ja hänet myös saimme, iloitsee Niemelä.

- Emme halua matkia Ammannia, vaan haluamme jotain omaa. Se on hyppääjien itseluottamuksenkin kannalta tärkeää, että meillä on jotain, mitä muilla ei ole.

Sideprojekti

Simon Ammannin ylivoima viime vuonna osoitti, että vanhalla sidemallilla ei tulla jatkossa pärjäämään.

Suomen maajoukkue oli viime viikolla Trondheimissa Norjassa kokeilemassa omaa prototyyppiä uudesta sidemallista. Kokemukset olivat myönteisiä.

- Tämä vaatii taas hyppääjältä paljon. Kun suksi käännetään vaakatasoon, se tuo lisää kantopintaa, mutta samalla se tekee lentämisestä epävakaampaa, sanoo Niemelä.

- Hyppääjistämme esimerkiksi Kalle Keituri pääsi hyvin sinuiksi uuden siteen kanssa. Samoin Matti Hautamäki on suurella innolla mukana uuden opettelemisessa.

Niemelä arvelee, ettei Ammannin menestyminen olympialaisissa suinkaan tullut ilman harjoittelua.

- Hän oli harjoitellut siteen käyttöä jo puolentoista vuoden ajan. Se ei suinkaan tullut vain sormia napsauttamalla. Hän oli harjoitellut lentämisen tasapainoa esimerkiksi laskuvarjohypyssä vapaan pudotuksen aikana.

Niemelä muistuttaa, ettei Ammannin menestys ollut pelkästään välineiden ansiota.

- Hänellä on poikkeuksellisen hyvä tasapaino, korostaa Niemelä.

Ammannin harjoittelu ennen olympialaisia perustui Niemelän mukaan siihen, että hän hallitsee lappeellaan olevan suksen tuoman epätasapainon.

Happonen

- Janne Happonen on erittäin taitava hyppääjä, sanoo Niemelä.

- Hänen loukkaantumisensa saattaa lopulta kääntyä hänelle jopa hyödyksi. Muut testaavat ja rämpivät tämän uuden systeemin kanssa, ja kun Havu pääsee mäkeen, hänelle jää tehtäväksi vain soveltaa uusi tieto hänelle itselleen sopivaksi.

A-maajoukkueeseen kuuluva Puijon Hiihtoseuran Happonen rikkoi polvensa kesäkuussa ylipitkässä hypyssä, ja hän pääsee mäkeen todennäköisesti vasta lumille.

Perusasia

- On kuitenkin muistettava, että perusasiat unohtuvat, jos välineet hallitsevat, alleviivaa Niemelä.

- Esimerkiksi voisin ottaa itävaltalaishyppääjän, jonka kausi meni piloille, kun hänelle yritettiin opettaa H-tyyliä. Hänen vanha V-tyylinsä olisi riittänyt viemään hänet maailman huipulle.