Miltä tuntuu olla Jouni Hynysen täyskaima?

Innovaatioasiantuntija, aiemmin keksintöasiamies Jouni Hynynen olisi varmasti itsekin hyvä keksijä. Huolimatta korkeasta iästään (huomenna 50 vuotta) ja byrokratian pesäkkeeltä kuulostavasta työpaikastaan (Keski-Suomen ely-keskus) miehestä huomaa melko pian, että paikalleen luutuminen on kaukana. Ammattimaisen substanssin hallinnan ohessa pilkahtaa tuon tuostakin lennokas ajatustoiminta. Mutta keksijäksi hänestä ei ole, sillä se on ammattikunnalta kielletty.

– Jääviyssyistä, järjestelmän väärinkäyttäminen olisi liian helppoa, Hynynen sanoo.

– Ehkä keksimiseni on suuntautunut siihen, miten asioita voidaan esittää niin, että niitä voidaan ymmärtää, ja ne aiheuttavat oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Innovaatioasiantuntija on henkilö, jonka puoleen yksityishenkilöt ja yritykset voivat kääntyä, kun heillä on idea tai keksintö. Kavereilta ja muilta läheisiltä saa varmasti hyvää palautetta, mutta ammattimaista arviota on vaikeampi löytää.

– Alamme käydä läpi tilannetta, mitä asialle pitäisi tehdä.

Keksijöiden kaveri

Aiemmin oli mahdollista auttaa asiakasta kädestä pitäen hieman pidemmälle eteenpäin. Nykyisin, kun asiakastapahtumamäärät ovat kaksinkertaistuneet, siihen ei ole aikaa. Jokainen saa vähintään nopeat ohjeet, muutamat vähän syvemmät.

Hynynen on ollut työssään pitkään, lähes parikymmentä vuotta. Tuona aikana teknisten keksintöjen, joita keksintöjen yleensä ajatellaan olevan, määrä on vähentynyt. Tilalle on tullut aineettomia elementtejä kuten markkinointi-innovaatioita ja ylipäätään liikeideoita, joissa hyödynnetään nykyajan mobiiliteknologian mahdollisuuksia.

Aineettoman oikeuden kysymykset eli IPR-asiat  (intellectual property rights) ovat nykyään yhä tärkeämpiä, sillä jokainen taloudellisesti merkittävä idea pyritään suojaamaan. IPR-asiat ovat Hynysen erikoisalaa: niitä käsittelevä hänen kirjoittamansa kirjakin saapuu kirjakauppoihin näinä päivinä.

– Suomalainen yrittäjä laiminlyö tämän asian selvittämisen ja lähtee itse keksimään luullen olevansa maailman paras keksijä. Pahimmassa tapauksessa seuraa koko yrityksen alasajo, kun onkin otettu käyttöön suojattu ominaisuus.

Yleensä lama-aika on näkynyt Hynysen työssä uusien asiakkaiden tulvana. Nyt niin ei ole jostain syystä käynyt.

– Olen kantanut huolta siitä, että monilla ihmisillä on nyt uuden suunnan hakeminen elämässä nyt tarpeen. Monelle se on liian työlästä. Silloin pitäisi kyetä pilkkomaan tulevaisuus niin pieniksi paloiksi, että yhden palasen tekeminen onnistuu vähällä vaivalla.

Koulutukseltaan Hynynen on ydinfyysikko Jyväskylän yliopistosta. Keksintöjen pariin hän ajautui mennessään valmistumisensa jälkeen opettamaan tulevia insinöörejä Jyväskylän teknilliseen oppilaitokseen.

– Huomasin, että en ehkä ole virkaopettaja, mutta pystyin ottamaan vaikeita asioita haltuun ja siirtämään ne kuulijalle.

Hynynen uudisti opetusta. Hän heitätti ensiksikin kaikki normaalisti käytettävät laboratorioharjoitusmateriaalit roskiin ja pisti opiskelijat tekemään asioita, jotka olivat heille elämän kannalta tärkeitä. Suunnittelemaan ja toteuttamaan omia mittausaiheita, raportoimaan niistä toisille.

– Roskakori tuli ihan täyteen eikä kaikki mahtunutkaan.

Toiseksi hän pisti opiskelijat myös opettamaan, koska he tarvitsivat pedagogisia ja esiintymistaitoja.

– Suuri osa insinööreistämme myy maailmalla teknologiaa ja myyntityö on pedagogiaa.

Vanhemmat kollegat eivät Hynysen tyylistä pitäneet, mutta rehtori kannusti jatkamaan. Opettajan ura jäi kuitenkin taakse, sillä kun keksintöasiamiehen tehtävä teknillisessä oppilaitoksessa tuli avoimeksi, valittiin Hynynen sitä hoitamaan.

Myöhemmin keksintöasiamiehen pesti siirtyi TE-keskukseen ja sitten ely-keskukseen.

Väliviiva harkintaan

Hynynen viihtyy monipuolisessa työssään. Siinä pääsee tutkimaan, kehittämään ja opettamaan. Henkilökohtaisista saavutuksista voisi mainita yhden, josta moni on luultavasti kateellinen. Hynynen nappasi voiton vajaa vuosi sitten järjestetyssä käännöskilpailussa, jossa piti kääntää Tuntemattomasta sotilaasta vänrikki Koskelan lause ”asialliset hommat suoritetaan, mutta muuten ollaan kuin Ellun kanat”. Hynysen huumorisarjan voittanut käännös kuului: We work our way to Tipperary. Offroad we thirst for Bloody Mary.

– Kun näin ilmoituksen kilpailusta, päätin heti osallistua. Katsoin sen kansalaisvelvollisuudeksi, niin tärkeä kirja Tuntematon on.

Hynysen koko etunimi on Jouni-Pekka, ja hän on harkinnut väliviivan ottamista aktiivikäyttöön.

– On tullut paineita erottua tästä toisesta Jouni Hynysestä.

Kotiteollisuus-yhtyeen laulajalle tarkoitettuja puheluita on tullut ja joskus hotellissa on kerrottu paikalle odotetun rokkaria.

– Soittajat ovat olleet aina miehiä, jotka haluavat vain keskustella. Niin on sitten tehty vääränkin Hynysen kanssa ja puhelut ovat olleet hyvin myönteisiä.