Pölyt pois Konginkankaan kanavan papereilta

Kyläyhdistys haluaa selvittää, onko nyt oikea aika rakentaa Keiteleen lahdet yhdistävä kanava kirkonkylän läpi.

Konginkankaan kirkonkylään suunniteltu kanava Räihänselältä Pyyrinlahteen nousee taas puheeksi hiljaisten vuosien jälkeen. Konginkankaan kyläyhdistys haluaa selvittää, onko nyt sopiva aika toteuttaa vanha suunnitelma, esimerkiksi EU:n tukemana valtion hankkeena.

- Nyt voisi olla aika tämäntyyppiselle hankkeelle. Se parantaisi Pyyrinlahden tilaa, liittyisi Vihreän väylän ajatukseen ja tarjoaisi vaihtoehtoisen reitin veneilijöille, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Jokihalme perustelee.

Jokihalme sanoo, että Pyyrinlahden kesäasukkaat ja muutkin pääsisivät veneellä Ala-Keiteleen suunasta lähelle kirkonkylän palveluita. Pyyrinlahden pohjukassa ei ole satamaa jonne voisi rantautua.

- Nämä ovat kauaskantoisia asioita, ja nyt herätetään keskustelua, Jokihalme tiivistää.

Pitkissä puissa

Kanavaa on suunniteltu ainakin vuodesta 1973, jolloin kirkonkylän ja Liimattalan kalastuskunnat esittivät asian tutkimista. Konginkankaan kunnan johtomiehet iskivät lahtien väliselle vajaan kilometrin kannakselle kanavareittiä osoittavat paalut kesällä 1989.

Vuonna 1992 Suunnittelukeskus oy ja Satamatekninen oy tekivät kanavasta yleissuunnitelman Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin toimeksiannosta. Kanavahanketta pohtivat 1990-luvulla myös ainakin Äänekosken kaupunki ja tiepiiri.

Välillä moni unohti kanavahankkeen, kunnes se putkahti esiin 2000-luvun alun kaavoituksessa. Kaavoitustyön tuloksena Konginkankaan asemakaavaan varattiin kanavaa varten alue, jonka leveys on 60-100 metriä. Äänekosken kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 2003.

Kaikkarinlahdesta Pyyrinlahteen ulottuva kanava-alueeksi merkitty kaista on kaavassa merkitty valtion tarpeisiin.

- Tarkoitus on ollut, että valtio osallistuu suurelta osin sen toteuttamiskustannuksiin, sanoo kaupungin kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen.

Haasteita riittää

Kaavoituspäällikkö arvioi, että maaston korkeuserojen vuoksi rakentaminen olisi haasteellista. Kanava alittaisi Sumiaisiin johtavan Matilanvirrantien 400 metrin päässä kirkonkylän pääristeyksestä.

Kaivettavan reitin korkein kohta on juuri Matilanvirrantiellä, joka on yli kymmenen metriä korkeammalla kuin Keiteleen pinta. Korkeusero tarkoittaa että kanavakaivannon pohja olisi tien kohdalla pitkälle toistakymmentä metriä syvä.

Talo osuu reitille

Kanavan reitille osuu yksi talo Kirkkotien varrella. Sen asukkaat Eemil (Eemeli) ja Anna-Liisa Kinnunen joutuvat etsimään uutta kotia, jos kanava rakennetaan.

- Kuuvettakymmentä vuotta tässä on asuttu, eikä viihtisi lähteä pois, Eemil Kinnunen sanoo.

Hänen mielestään Pyyrinlahden vesi vaihtuisi nykyistä paremmin jo putken avulla, jos sellainen rakennettaisiin lahtien välille kanavan sijaan.

- Sanoinkin että jos jotain meinaatte tehä, niin pankaa metrinen putki ja siihen tarpeeksi putousta - mutta ei siitä tullut valmista.

Kinnunen ei usko että kanavasta tulisi kunnollista reittiä ainakaan purjeveneille. Hänen mukaansa kapealla vesiväylällä ei tuule kuin sattumalta.