Perjantaina voi tutustua Säynätsalon satavuotiaaseen

UPM juhlistaa Jyväskylän-vaneritehtaan 100-vuotistaivalta tämän viikon perjantaina (8.8.) Säynätsalossa järjestettävällä Avoimet ovet -tapahtumalla sekä myöhemmin syksyllä taidenäyttelyllä Keski-Suomen museossa. Vuonna 1914 käynnistetty tehdas on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva vaneritehdas.

Avoimien ovien päivänä esitellään lähiseudun asukkaille tehtaan toimintaa ja tuotteita. Tehdaskierroksen lisäksi on mahdollista tutustua erilaisiin vanereihin. Tapahtumassa on nähtävänä myös tänä vuonna Geneven kansainvälisessä autonäyttelyssä esitelty, UPM:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteistyössä rakennettu Biofore-konseptiauto, jossa on käytetty Jyväskylän-tehtaalla valmistettua UPM Grada-materiaalia.

Toisenlaisia ”metsän aarteita” esitellään 19.9.–7.11.2014 Jyväskylän keskustassa sijaitsevassa Keski-Suomen museossa. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön taidekokoelman helmistä, maalauksista, grafiikasta, valokuvista ja veistoksista koottu juhlanäyttely esittelee metsän ympärille syntyneen teollisuuden syntysijoja ja sen rakentajia, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet taidekokoelman synnyn. Näyttelyssä on esillä teoksia yli 40 taiteilijalta, joiden joukossa ovat muun muassa koivuviilulle maalattu Robert Lucanderin teos Kullervo (2002) sekä harvoin esillä ollut Helene Schjerfbeckin teos Figurstudie (1884).

Saha aloitti jo 1897

Säynätsalon historia tehdasyhdyskuntana alkoi jo vuonna 1897, kun Johan Parviainen osti saaren ja käynnisti siellä sahatoiminnan seuraavana vuonna. Vuonna 1914 hänen poikansa Hugo käynnisti vaneritehtaan, joka 40-luvulla siirtyi Enso-Gutzeitille, 1990 Schaumanille ja 2004 UPM:lle. Jyväskylän-tehdas on yksi kuudesta UPM:n vaneritehtaasta Suomessa, ja siellä valmistetaan pinnoitetun ja pinnoittamattoman Wisa-koivuvanerin lisäksi UPM:n innovaatioon perustuvaa Gradaa, lämpömuovattavaa puumateriaalia.

– Hugo Parviainen perusti aikoinaan vaneritehtaan, koska hän koki, että koivuraaka-aine piti käyttää tarkemmin hyödyksi, kun koivukeppien ja -lankkujen sahauksessa syntyi liikaa jätettä. Tänäkin päivänä tehokkuus ja jatkuva kehittäminen ovat menestyksekkään toiminnan perusedellytyksiä, tehtaanjohtaja Tero Hannonen sanoo.