Petri Härkönen: Keravan kovapäinen

Keravan kaupunginjohtaja Petri Härkönen on Jyväskylän kaupunginjohtajakisassa vahva nimi kokoomukselle mieluisten ehdokkaiden joukossa, vaikka puolueen jäsenkirjaa ei tältä hakijalta löydykään.

Viranhakijoiden haastattelukierroksen jälkeen hänen asemansa kärkihakijoiden joukossa arvioidaan nousseen. Ei ihme, sillä raamikkaan Härkösen vakuuttavuutta ja esiintymistaitoa kiitellään myös niissä piireissä, joissa miestä ei muuten ihastella.

Olympiasankarin veli

Härkönen syntyi vuonna 1968 Helsingissä urheilulliseen perheeseen, jossa isä Kalevi kannusti poikiaan keihäänheitossa. Vanhempi veli Arto kehittyi isän valmennuksessa huipulle, jossa kimalteli Los Angelesin olympialaisten kultamitali vuonna 1984. Petri Härkösen liikunnallisuus ei tuottanut urheilijauraa, mutta ainakin peruskunnon, jolla mies on taittanut satojen kilometrien matkoja hiihtäen ja kävellen.

Härkösen ura urkeni hallinnon ja liike-elämän saralla pian opintojen jälkeen. Hallintotieteiden maisterin paperit Härkönen kävi opiskelemassa neljässä vuodessa Lapin yliopistossa. Akateemisia opintoja Härkönen suoritti myös Aberdeenin ja Harvardin yliopistoista sekä Teknillisestä korkeakoulusta.

Härkösen työsuhteet ovat olleet melko lyhyitä. Pisimpään hän on työskennellyt Keravan kaupungin palveluksessa, ensin kehitysjohtajana vuosina 2001–2005 ja kaupunginjohtajana vuodesta 2010. Näiden kahden tehtävän välissä Härkönen käväisi muutaman vuoden Vihdin kunnanjohtajana, ISS Palvelut Oy:n segmenttijohtajana ja hoivapalveluyritys Mikeva Oy:n johtajana.

Jyväskylän kaupungin tarjoama kahdeksan vuoden määräaikainen kaupunginjohtajuus olisi siis Härkösen uran pisin yhtäjaksoinen työsuhde.

"Ei pidä vastaansanomisesta"

Kuntajohtajana Petri Härköstä pidetään rautaisena taloudenpitäjänä ja elinkeinopolitiikan osaajana. Keravalla hänestä kerrotaan, miten hän laittoi Vihdissä kurakuntoisen talouden kuntoon. Vihdissä asiaa tosin muistellaan toisin.

– Ei omaisuuden myymisellä laiteta kuntataloutta kuntoon, kertoo pitkäaikainen valtuutettu.

Härkösen johdolla ja valtuuston yksimielisellä päätöksellä myytiin Vihdin vuokratalot. Jälkeen päin sitä on harmiteltu: nyt "Härkösen rahat" on syöty ja Vihdin talous on yhtä syvässä suossa kuin ennenkin.

Vihtiläispoliitikon mukaan Härkönen korotti helposti ääntänsä, eikä pitänyt lainkaan vastaansanomisesta. Pari kertaa kunnanjohtaja jätti jopa eriävän mielipiteen kunnanhallituksen päätöksiin. Keskivertokunnanjohtajaksi vihtiläisten silmissä arvioitua Härköstä kuitenkin kehutaan neuvottelutaitoiseksi ja ahkeraksi virkamieheksi. Vastauksia esimerkiksi sähköpostiviesteihin saattoi kunnanjohtajalta tulla keskellä yötäkin, mikä kertoi pitkistä työpäivistä.

Keravalle Härkönen valittiin 2010 selvällä kaupunginvaltuuston äänienemmistöllä. Hakijana oli myös Jyväskylän maalaiskunnan ex-kunnanjohtaja Arto Lepistö.

Keravan talous hyvässä kuosissa

Keravalla talous oli jo valmiiksi hyvässä kuosissa, mutta Härkösen ansioksi luetaan ainakin se, ettei hänen kaudellaan talous ole heikentynyt sellaista liukua kuin muissa kunnissa. Vaikka Keravalla asuu 35 000 ihmistä, se on pinta-alaltaan Suomen pienimpiä kuntia. Muuramen kuntarajojen sisään mahtuisi 6,5 Keravaa.

Radanvarsikaupunkina Kerava asuttaa Helsingin metropolialueella työssäkäyviä keskituloisia veronmaksajia. Työttömyysaste Keravalla oli elokuun lopussa 9,6 prosenttia, kun samaan aikaan Jyväskylässä luku oli 16,6 prosenttia.

Kerava on yksi maan tehokkaimmista kuntatalouksista. Viime vuoden tilinpäätöksessä keravalaisilla oli velkaa 1 335 euroa asukasta kohden (Jyväskylä: 2 948 euroa/asukas, koko maassa noin 2 550 euroa/asukas).

Vuosikate on Keravalla pysynyt koko Härkösen kauden ajan maan keskitasoa selvästi parempana. Viime vuonna vuosikate kattoi poistoista 169 prosenttia, kun tasapainoisen talouden vähimmäisvaatimus on sata prosenttia. Jyväskylässä vastaava tunnusluku oli viime vuonna surkeat 47 prosenttia.

Yt-kiistan jälkiä paikkailtu

Hyvistä perusasetelmista huolimatta Keravalla on myös harjoitettu tiukkaa talouskuria.

Vuosi sitten syksyllä käytiin 150 henkilöä koskevat yt-neuvottelut, joissa kaupunginjohtajan katsottiin liittoutuneen kokoomuksen kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi tasaäänin puheenjohtajan äänen ratkaistessa, että kaupunginjohtaja saisi poikkeuksellisen laajat valtuudet toteuttaa henkilöstön muutosturvaa.

Syksyn kuukausien aikana asiasta väännettiin reippaasti, ja demaririveistä tehtiin myös kaupunginjohtajan toimiin kohdistuva hallintokantelu. Lopputuloksena yt-kierroksesta ei seurannut irtisanomisia eikä lomautuksia. Säästöjä jäätiin etsimään vapautuvista viroista, lounasseteleistä ja muista henkilöstöeduista.

Keravalaiset poliitikot haluavat pitää Härkösestä, sillä hän on johtanut kaupunkia vasta kolmisen vuotta. Härkösen mainittua impulsiivisuutta tarkkaillaan: kääntyykö se lopulta voitoksi vai tappioksi. Yhteentörmäykset luottamushenkilöiden kanssa nähdään yhteisen työkulttuurin hakemisena, ja Härköselle annetaan tunnustusta siitä, että hän on esimerkiksi viime syksyisen yt-kiistan jälkeen osoittanut rakentavampaa suhtautumista.

Jyväskylän virkahakemuksensa ansioluettelossa Härkönen mainitsee vain yhden huomionosoituksen: Kerava-seuran myöntämän Vuoden keravalainen 2013 -palkinnon.

"Riittävän hullu Jyväskylään"

Vaikka kaupunginjohtajaehdokkaita esittelevä Henkilökuva-sarja pohjautuu luottamuksellisiin haastatteluihin nimettöminä pysyttelevien lähteiden kanssa, yksi Härkösen ympäriltä haastatelluista suorastaan vaatii nimensä lehteen. Hän on kokoomuksen kansanedustaja, Keravan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti, jonka ura Keravan kaupunginvaltuutettuna lasketaan vuosikymmenissä.

– Jos valitsette Härkösen, minä laitan laskun perään! sanoo Lehti.

Lehti on pahoillaan, jos Härkönen lähtee, mutta ymmärtää hyvin, että mies on eteenpäin pyrkivä. Hän kehuu Härköstä muutosjohtajaksi, joka on Lehden sanoin riittävän hullu laittaakseen myös Jyväskylän talouden kuntoon. Lehden mukaan Härkönen on Keravan vuosina tullut harkitsevammaksi, jos alkuvaiheessa hänellä olikin sopeutumista kunnallisen päätöksenteon rytmiin, joka on hitaampi ja monipolvisempi kuin yrityselämässä.

– Jos Jyväskylä ei valitse häntä, joku muu kaupunki valitsee, ennustaa kauppaneuvos.

Extreme-lajeja ja juorulehtijulkisuutta

Petri Härkösen persoonan kiinnostavuutta lisäävät hänen rajoja koettelevat harrastuksensa. Härkönen on vaeltanut kolme kertaa Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreittejä, joista pisin on 750 kilometriä. Pari vuotta sitten hän vaelsi 200 kilometriä 12-vuotiaan poikansa kanssa.

Historian, lukemisen, metsästyksen ja rakentamisen lisäksi harrastusten joukkoon kuuluu myös arktiset vaellukset. Ensimmäisellä naparetkellään vuonna 2013 Härkönen yritti hiihtää Grönlannin halki 640 kilometrin matkan kahden miehen retkikunnassa. Matka keskeytyi 200 kilometrin päähän paleltumien takia. Tämä ei lannistanut Härköstä, vaan hän teki uuden ja onnistuneen retken viime keväänä isommassa retkikunnassa ja pienemmillä riskeillä.

Härkönen asuu Porvoossa vanhimman poikansa, 15, kanssa. Hänellä on lisäksi kaksi nuorempaa poikaa, joiden iät ovat 13 ja 6. Härkönen kertoo eläneensä vakituisessa parisuhteessa jo kuusi vuotta.

Henkilöhistoriaan kuuluu myös lyhyehkö ja juorulehtijulkisuutta kartuttanut kihlaus ex-kansanedustaja Merikukka Forsiuksen kanssa.

Historiallinen kuntaliitos valmisteilla

Tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Kerava on valmistautumassa suureen kuntaliitokseen, jossa yhdistyisi kahdeksan kuntaa: Kerava, Järvenpää, Tuusula, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hyvinkää ja Nurmijärvi. Valtuustot päättävät joulukuussa uuden Keski-Uudenmaan kaupungin muodostamisesta.

Uusi vuoden 2017 alusta toimintansa aloittava kaupunki olisi Suomen kolmanneksi suurin 245 000 asukkaallaan. Se muodostuisi viidestä cityksi nimetystä alueesta: Tuusulanjärvi citystä, Hyvinkää citystä, Nurmijärvi citystä, Sibbesborg citystä ja Mäntsälä citystä. Mutta ei Kerava citystä. Uutta kaupunkia johtaisi pormestari, vaaleilla valittava määräaikainen johtaja.

 

Kuka?

Petri Härkönen

Syntynyt: Helsingissä vuonna 1968.

Työ: Keravan kaupunginjohtaja 2010–.

Koulutus: Hallintotieteen maisteri.

Kielitaito: Englanti (erinomainen), ruotsi (hyvä), saksa (perusteet), ranska (perusteet).

Asuu: Porvoossa.

Perhe: Kolme poikaa, joista vanhin asuu isänsä kanssa.