Rauhanturvaajien stressi purkautuu vasta kotona

Jyväskyläläinen Santeri Niemi palasi kriisinhallintatehtävistä Afganistanista Suomeen 2011. Heti kotiin Jyväskylään saavuttuaan hän palasi töihin ja opiskeluihin.

–Kasasin itselleni liikaa tekemistä. En ehtinyt missään vaiheessa miettiä asioita. Kuukauden jälkeen stressi alkoi purkautua unien näkemisenä ja ärtymyksenä. Avopuoliso alkoi huomautella että olin koko ajan kiukkuinen, Niemi kuvailee.

Kaksi Afganistanissa samaan aikaan samassa ryhmässä palvellutta rauhanturvaajaa sattui myös asumaan Jyväskylässä. Heidän kanssaan käydyt keskustelut auttoivat Niemeä käymään läpi tuntemuksiaan. Kaikilla kotimaahan palanneille tällaista ryhmän tukea ei ole tarjolla.

–Osalla ei ole mitään syytä lähteä edes kotoa minnekään. Kotiin paluun jälkeinen aika on murrosvaihe, joka voi olla tosi vaikea, Niemi kuvailee.

Nyt tilannetta halutaan muuttaa. Keski-Suomessa etsitään uusia vertaistukihenkilöitä rauhanturva- ja kriisinhallintehtävissä toimineille sekä heidän läheisilleen. Uusien tukihenkilöiden etsiminen liittyy Suomen Rauhanturvaajaliiton Rauhanturvaajat vertaisina -projektiin.

 Hankkeen yhtenä pilottialueista on Keski-Suomi. Tavoitteena on rakentaa vapaaehtoisen vertaistuen malli tukemaan kotiin palanneita rauhanturvaajia ja heidän läheisiään.

Uusia tukimuotoja

Niemen mukaan vertaistuen kautta voidaan luoda kanava, jolla tavoitettaisiin myös niitä ihmisiä, joilla ei ole omaa sosiaalista verkostoa. Hän on itse yksi uusista vertaistukihenkilöistä.

–Kaikki se, mitä puolen vuoden tai vuoden palveluksen aikana on kerääntynyt, alkaa purkautua vasta sen jälkeen, kun tulee kotiin. Sen jälkeen tapahtuvaan tukeen ei ole aiemmin ollut mitään mallia, hän sanoo.

Rauhanturva- tai kriisinhallintehtävissä on vuodesta 1956 lähtien toiminut noin 50000 suomalaista. Vertaistukihenkilöksi voi ryhtyä, jos itsellä on kokemusta rauhanturva- tai kriisinhallintatehtävistä tai jos vaikkapa oma puoliso on ollut rauhanturvaajana.

Uuden RAY:n rahoittaman projektin myötä vertaistukitoimintaa halutaan laajentaa ja yhtenäistää valtakunnallisesti.

–Nyt on tarkoitus järjestää uusia vertaistukitoiminnan muotoja. Keski-Suomessa on esimerkiksi maaliskuun lopussa toiminnallinen vertaistukitapaaminen, johon osallistuu 12 nuorempaa rauhanturvaajaa, projektipäällikkö Hannu Piispanen kertoo.

Kuormitus purkautuu kotona

Kotiin palanneet rauhanturvaajat voivat kärsiä pitkittyneestä stressistä ja kuormittumisesta. Se voi johtua vakavien traumaattisten tilanteiden kokemisesta, pettymyksestä palveluksen sisältöön, kotirintamalta tulleista ikävistä uutisista tai jo ihan pelkästään jatkuvassa valmiustilanteessa olemisesta ja elämisestä.

Usein kuormitus- ja stressioireet alkavat purkautua vasta kotimaassa palveluksen päättymisen jälkeen. Arkielämään palaaminen voi tuntua tyhjältä, jos ei ole lainkaan valmistautunut kotiutumiseen.

Kun palvelus loppuu, kaverisuhteita ja tiivistä yhteisöä ei enää ole. Suomeen palanneelle voi tulla tilapäisiä parisuhdeongelmia, nukahtamisvaikeuksia, ärtyneisyyttä, työkyvyn laskua ja painajaisia. Osa saattaa vetäytyä sosiaalisista tilanteista ja eristäytyä kotiin potemaan yleistä alakuloa.

–Kun on ollut rauhanturvaajana oma tehtävä ja arvostus, ja tulee kotiin, sitä ei enää ole. Jos ei ole opiskelu- tai työpaikkaa, voi tulla olo, että enhän minä ole täällä mitään, Piispanen kertoo.

Vakavia seurauksia

Jos asioita ei käydä läpi, tilanteet voivat pitkällä aikavälillä johtaa päihde-, mielenterveys- tai ihmissuhdeongelmiin.

–Jos  kuormitusta ei pääse purkamaan kun tulee kotiin, asiat voivat lähteä menemään pieleen. Ensin ei osaa olla kotona, ei löydä omaa paikkaansa, voi tulla avioero, elämä voi luisua alaspäin, kuvailee Piispanen.

Pahimmillaan kierre voi päättyä oman hengen riistämiseen.

–Viimeksi kun vertaistukitapaamisessa oli vuosina 1973 ja 1975 Suezissa ja Kyproksella rauhanturvatehtävissä palvelleita, he sanoivat, että vuosien varrella yllättävän moni tuosta joukosta on ottanut hengen itseltään. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla voi olla ehkäistävissä aika monta ikävää tapahtumaa, Piispanen uskoo.

Ei lakisääteistä tukea

Piispasen mukaan varsinaisen kriisinhallintapalveluksen aikana tukea henkiseen hyvinvointiin saa Puolustusvoimilta, mutta kotiutumisen jälkeen tukea ei ole ollut tarpeeksi tarjolla.

–Vieläkään ei ole lakisääteistä tukea asioiden käsittelyyn rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen palveluksen jälkeen, hän huomauttaa.

Puolustusvoimat on kiinnittänyt asiaan huomiota viimeisten parin vuoden ajan ja haluaa kehittää rauhanturvaajien ja läheisten tukea.

Vertaistuesta voi olla apua, vaikkei isompia ongelmia kotimaahan sopeutumisessa olisikaan.

–Haluan, että kynnys tuen hakemiseen olisi mahdollisimman matala. Tämä ei ole ammattiapua tai terapiaa, painottaa Piispanen.

Samaa kieltä

Kriisiympäristöstä palaaminen voi tuntua yllättävän hankalalta. Esimerkiksi Afganistanissa tienvarsipommit ovat arkipäivää.

–Vaikka ulospäin näytti olevan rauhallista, varautunut piti olla koko ajan. Vasta kun lentokone nousi ja poistui Afganistanin ilmatilasta, siinä vaiheessa näki kaikista, että tuli sellainen huokaisu. Suomessakin sitä oli aluksi alitajuisesti varuillaan, Santeri Niemi kertoo.

Myös tutun ryhmän jättäminen voi tuntua oudolta. Kriisinhallintatehtävissä omasta ryhmästä tulee hyvin läheinen.

–Siellä porukka on uskomattoman tiivis. Ei siellä yksin oltu muuta kuin silloin, kun käytiin vessassa, kuvailee Niemi.

Vertaistuessa tärkeintä on Piispasen ja Niemen mukaan se, että saman kokenut ihminen puhuu samaa kieltä ja että toinen ymmärtää puolesta sanasta, mitä toinen tarkoittaa.

–Tehtäviin lähtee nuoria kavereita, joista monelle se voi olla ensimmäinen kohta, jossa yhtään pysähtyy miettimään, mitä kaikkea on tapahtunut. Työkaluja asian käsittelyyn ei välttämättä ole. Vertaistuen avulla voidaan pehmentää laskua ja auttaa käsittelemään täysin uutta kokemusta, Niemi arvelee.´

 Piispanen toivoo, että nyt käynnissä olevan projektin jälkeen rauhanturvaajien ja kriisinhallintatehtävissä olevien vertaistukeen panostettaisiin rahaa myös valtion taholta. Esimerkiksi Norjassa Puolustusvoimat rahoittaa vertaistukea tarjoavaa Norjan Rauhanturvaajaliittoa miljoonalla eurolla vuodessa. Tätä toivoo myös Santeri Niemi.

–Jos kerran kriisinhallinta nähdään tärkeänä osana puolustusvoimien tehtäviä, niin kyllä sen pitäisi kantaa vastuu ihan loppuun asti, myös palveluksen jälkeen, koska tiedetään, että oireet alkavat monella vasta myöhemmin, sanoo Niemi.

Tukihenkilöitä haetaan

Rauhanturvaajat  vertaisina – Tukea kotona ja kaukana -projektissa on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa Suomen Rauhanturvaajaliiton vapaaehtoisen vertaistuen palveluja koko maahan. Projekti kestää vuodet 2013–2016 ja sitä rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Tavoitteena projektissa on tavoittaa etenkin ne henkilöt, joilla ei ole luontaista sosiaalista tukiverkostoa.

Projektissa luodaan SRTL:n  jäsenyhdistyksien alueille verkostoja ja monipuolisia vertaistoiminnan muotoja kohderyhmän tarpeiden mukaan. Jäsenyhdistyksiä on kaikkiaan 33.

Tavoitteena on luoda valtakunnallinen rauhanturvaajien ja läheisten nettituki verkkokriisikeskus Vammala-Huittisten Seudun Mielenterveysseura ry ylläpitämään Tukinettiin.

Nettituki mahdollistaa vertaistuen tasapuolisen saatavuuden asuinpaikasta riippumatta. Rauhanturvaajista ja rauhanturvaajien läheisistä koulutetaan uusia vertaistoiminnan tukihenkilöitä.

Tukihenkilöitä tarvitaan sekä Tukinetin ylläpitäjiksi että vertaistuen toteuttajiksi jäsenyhdistysten alueilla.

Suomen Mielenterveysseura ry:n pitää projektiin liittyen Mielenterveyden Ensiapu 1.- ja 2. -koulutuksia, mielenterveyden ensiapukouluttajakoulutuksia sekä vapaaehtoisten tukihenkilöiden kouluttamisia. Miessakit ry kouluttaa projektille vertaisryhmäohjaajia.

Vertaistukihenkilöksi Keski-Suomessa haluavat voivat ilmoittautua Hannu Piispaselle: hannu.piispanen@rauhanturvaajaliitto.fi, puh. 0407241365. Tarvetta on etenkin nuoremman ikäpolven vertaistukihenkilöille sekä rauhanturvaajien läheisenä olemisesta kokemusta omaaville vertaistukihenkilöille. Myös kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneita kaivataan vertaistukihenkilöiksi.

Vertaistukea kaipaaville rauhanturvaajille ja heidän läheisilleen on käytössä vertaistukipuhelin, joka palvelee numerossa 0207698111. Puhelimeen vastaavat koulutetut vapaaehtoiset ympäri vuorokauden. Puolustusvoimat tukee puhelimen ylläpitoa.

Lisätietoja: www.rauhanturvaajatvertaisina.fi/

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.