Salaista tietoa liikkui Jyväskylästä itään ja länteen

Laaja vakoilu liittyi osana kamppailuun, jota käytiin talvi- ja jatkosodan jälkeen Suomen suunnasta pitkälle 1950-luvulle saakka. Suomea koskeneita salaisia tietoja joutui vakoilun seurauksena niin Neuvostoliiton tiedustelun kuin myös lännen tiedustelun haltuun.

Neuvostoliiton tiedustelu onnistui värväämään vakoilijoikseen suomalaisia, jotka työskentelivät monenlaisissa ammateissa. He olivat upseereita, virkamiehiä, tehdastyöläisiä ja maanviljelijöitä.

Myös läntiset tiedusteluorganisaatiot olivat kiinnostuneita Suomesta. Ruotsin tiedustelulle toimitettiin salaista tietoa Ilmavoimien lentokoneella Tikkakoskelta Ruotsin Övertorneåhon.

Lännen tiedustelu ilmeni myös kaukopartiotoimintana Suomen alueelta itärajan yli Neuvostoliittoon. Kohteina olivat muun muassa Muurmansk ja Laatokan pohjoispuoliset alueet. Tämä oli Suomen kannalta poliittisesti arkaluontoista. Silloinen pääministeri  Urho Kekkonen sai presidentti J. K. Paasikiveltä ohjeet, että kaukopartiomiesten retket Suomen alueelta pitää saada loppumaan.

Suomi oli  kylmän sodan aikaan tärkeä läntiselle tiedustelulle ennen kaikkea Neuvostoliiton naapuruuden vuoksi. Lännen tiedustelu lähetti Suomesta tai Suomen kautta agentteja tiedustelemaan Neuvostoliiton kohteita. Mahdollisesti Suomen aluetta käytettiin myös elektroniseen tiedusteluun, arvioi valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri kirjassaan Suomi kylmässä sodassa.

Vakoilu kuumempaa kuin missään muualla

Jyväskylä osoittautui paikkakunnaksi, jossa kylmän sodan aikainen vakoilu kävi ajoittain mahdollisesti kuumempana kuin missään muualla maassa. Neuvostotiedustelu sai värväämiensä suomalaisten vakoilijoiden avulla tietoa, joilla oli sotilaspoliittista merkitystä.

Jyväskylän laajaa valtakunnallista huomiota saaneen vakoilujutun päätekijä oli Koillis-Savosta Kaavilta lähtöisin ollut Reino Kettunen. Hän jäi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen  aikana kesällä 1944 sotavangiksi. Kettunen suostui vakoilijaksi ja sai tehtäväkseen ryhtyä vakoilurenkaan yhdysmieheksi Suomeen palattuaan.

Sotavankileirillä ja vankilassa vaatturin ammatin opiskellut Reino Kettunen osoittautui tehokkaaksi yhdysmieheksi.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteita tutkinut Turun yliopiston poliittisen historia professori Kimmo Rentola luonnehtii kirjassaan Niin kylmää että polttaa Reino Kettusen vaiheita menestystarinaksi. Käytännöllisyys, selviytymisen kyky ja arastelemattomuus tekivät hänestä taitavan ”osaajan” vakoilun kentällä.

Yksi syy: Ilmavoimien kuvakeskus

Miksi Jyväskylästä tuli tärkeä kylmän sodan aikainen vakoilukaupunki? Yksi syy lienee ollut se, että Ilmavoimien kuvakeskus sijaitsi Tikkakoskella. Armeijan ilmakuva-aineisto käsitti ajantasaisia kuvia esimerkiksi rauta-teistä, satamista, tehdasalueista ja varuskunnista. Toinen syy todennäköisesti oli paikkakunnalla toiminut aseteollisuus.

Tätä aineistoa välitti neuvostotiedustelulle, lennoston kuvauskeskuksen päällikkö kapteeni Martti Salo. Kettunen onnistui värväämään hänet vakoilutehtävään, joskin upseerin värvääminen arvelutti Rentolan mukaan Kettusta. Neuvostotiedustelu antoi Kettuselle tämän toimeksiannon Harjun portailla.

Salon päätehtävänä oli seurata lentokoneiden määrää ja tutkailla, valmistauduttiinko koulutuksessa hyökkäykseen vai puolustukseen. Ilmakuvien lisäksi hän toimitti muun muassa armeijan koulutussuunnitelmia.

Neuvostotiedustelua palveli Jyväskylän seudulla toinenkin sotilasyhdysmies. Hän oli kersantti Olavi Naukkarinen, joka toimi armeijan teknillisellä varikolla Seppälänkankaalla. Naukkarisen värvääminen tapahtui tiettävästi moottoriveneessä Tourujoen sillan alla.

Neuvostotiedustelun toimeksiantajien määräyksestä Kettunen sai radistikseen laukaalaisen Paavo Koukan. Myös tämä oli ollut sotavankina ja tullut siinä yhteydessä värvätyksi neuvostovakoilun palvelukseen.

Muita Jyväskylän suuren vakoilujutun vuoksi tuomittuja olivat Tourulan kivääritehtaan metallijyrsijä Toivo Toivonen ja tehtaan konttorissa työskennellyt rouva Irma Paatola. Heidän piti tarkkailla, mitä Tou- rulan tehtaassa valmistettiin ja kuinka paljon.

Suuria summia, pitkiä tuomioita

Korkein oikeus tuomitsi Kettusen ja Salon kahdeksaksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen maanpetoksesta. Toivonen sai neljä vuotta, Koukka kolme ja puoli vuotta, Naukkarinen kolme ja Paatola vuoden tuomion. Jälkimmäisen tuomio oli ehdollinen viiden vuoden koetusajalla.

Kapteeni Salo tunnusti Rentolan mukaan myyneensä ilmakuvia myös kahdelle lännen hyväksi vakoilleelle upseerille. He olivat Mannerheim-ristin ritari, everstiluutnantti Eino Luukkanen ja luutnantti Paavo Kohonen. He veivät kuva-aineistoa ilmavoimien koneella Tikkakoskelta Ruotsin Övertorneåon. Tässä aineistossa oli kuvia muun muassa silloista, varikoista ja tehtaista.

Vakoilusta kiinni jäänyt Luukkanen tuomittiin hovioikeudessa kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ja menettämään sotilasarvonsa.

Vahvana pontimena vakoilijoiksi ryhtymiseen oli raha. Eri lähteiden mukaan Salo sai neuvostotiedustelulta kaikkiaan miljoona markkaa. Kettusen ansiot nousivat 800000 markkaan ja Koukankin puoleen miljoonaan.

Ne lienevät olleet 1950-luvun alussa itävakoilussa maksettuja suurimpia summia. Nämä ansiot tuomittiin sittemmin valtiolle menetetyksi.

Lähteet: Kimmo Rentola Niin kylmää että polttaa (1997), Pekka Visuri, Suomi kylmässä sodassa (2006)

Vakoilu suuntautuu nykyisin talouselämään ja teknologiaan

Uusimmat

Keski-Suomi

Aino Sallinen valittiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kunniajäseneksi – Toivoo vaalikampanjointiin syvällisempää keskustelua koulutuksesta

KeuPa sai hengähdystauon puolivälieräsarjassa kukistamalla vihdoin sarjakärjen – "Kai jätkät siitä vähän ottivat koppia"

Kyyjärvi on jälleen selkä seinää vasten – Liigakarsinnat vaativat supersunnuntain

Pelastuslaitos ehti onnettomuuspaikalle ennen hätäilmoitusta: huomasi Nelostiellä katolleen päätyneen auton matkalla toiselle kolaripaikalle – "Nelostie on todella liukas"

JoSePan futsal-kausi päättyi – Vastustajan ykköstykki teki sarjassa yhtä monta maalia kuin JoSePa-pelaajat yhteensä

Teuvo Hakkarainen vaihtoi kohua aiheuttaneen tekstin kampanja-autonsa kyljessä

Kampuksen Dynamo ryntäsi ensimmäisenä futsal-liigan välieriin – brasilialaisvahvistus avasi maalitilinsä pudotuspeleissä

Mitä eroa on lajilla ja lajikkeella? Mistä lepän hedenorkot ilmestyvät? Asiantuntijat vastaavat

Eemil Helander kiskoi kultaa Keuruulle nuorten SM-hiihdoissa

Pitkittynyttä vaivaa varten määrätty antibioottikuuri toi Merja Kohvakalle yöunet vievän allergian, ja se saattoi pelastaa hänen henkensä: "Se oli onnekas yskä"

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.