Suomen viimeinen Esso

Legendaariseen kantaporukkaan tulevalla nimenvaihdoksella ei ole vaikutusta.

Laukaan Esso, Kankkusen Esso, Puttosen Esso, Marttapiiri, Mielenterveystoimisto. Rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Nyt tämä ainakin vuodesta 1957 asti Essona tunnettu huoltoasema Laukaan keskustan liepeillä muuttaa nimensä ja sen sinipunavalkoinen soikio lasketaan alas. Tilalle nostetaan St1:n punaiset ja keltaiset värit pian juhannuksen jälkeen.

- Me tullaan silti aina Laukaan Essolle. Siitä nimestä ollaan täällä ylpeitä. Vaikka värit vaihtuvat, henki ei muutu, kertoo yhdestä suusta Esson kantajengi, yhtä legendaarinen kuin nimikkopaikkansa.

Aamulla kello viisi

Oli sitten talvi tai kesä, miesporukan aamuvirkuimmat saapuvat oven taakse jo viideltä odottamaan omistaja Pentti Puttosta, joka saapuu paikan päälle yleensä aina 5.20.

Aamukahvin ääressä miehillä vierähtää helposti arkena tunti, viikonloppuna enemmänkin.

- Täytyy ihmisellä olla jokin paikka jossa purkaa mieltään ja joku yhteisö, johon kuulua, he puolustautuvat.

Noin 20 hengen kantajoukossa on yrittäjiä ja eläkeläisiä, entinen pankinjohtaja, nykyinen rovasti sekä bussikuski, joka tunnetaan myös reservin korpraalina. Niin ainakin puhelinluettelossa lukee.

- Sakkiin mahtuu uusiakin tulijoita. Pääasia on, että on oma itsensä, eikä ole turhan herkkä, vaan kestää vähän sanomistakin. Jos istuu yhtäjaksoisesti täällä neljä tuntia, pääsee porukkaan, miehet lupaavat.

Keskustelu käy välillä kiivaanakin, esimerkiksi autoista tai politiikasta. Periaatteena on, että yksi mies suututetaan päivässä. On kyllä niitäkin, jotka ovat suuttuneet ikihyviksi. Toisaalta omasta porukasta pidetään hyvää huolta.

- Jos ei jonakin aamuna ilmesty paikalla, niin puhelin soi, että mikä nyt on, Esso-lippalakkiin sonnustautunut Hannu Ristonmaa toteaa.

Miehet kertaavat kukin reittiään Esson porukkaan. Yksi on tehnyt kierroksen Helsingissä, mutta palannut takaisin, toinen on muuttanut paikkakunnalle Jyväskylästä vuonna 1984 ja istunut aluksi jonkin aikaan yksin kahvilan nurkassa.

- Kunnes sanottiin, että mitä sinä ukko siellä yksin istut, tule tänne. Siitä saakka olen kuulunut kalustoon.

Mielenterveysneuvos

Esson yrittäjää Pentti Puttosta miehet nimittävät leikillään "mielenterveysneuvokseksi". Tai oikeastaan ei niinkään leikillään. Nimityksellä on vankka perusta, onhan sen äiti opetusministeri Henna Virkkunen (kok.). Kun Virkkunen aikoinaan teki vaalityötä Essolla, miehet vaativat lupauksen, että hän ei sitten unohda heitä.

- Eikä ole unohtanut. Säännöllisesti on täällä käynyt, ja kerran oltiin tutustumassa bussikyydillä paikan päällä Eduskuntataloon, miehet kertovat.

Vuodesta 1971 Essoa pyörittänyt Puttonen ansaitsee mielenterveysneuvoksen arvonimen erityisesti sillä, että on paikan sydän ja henki.

- Kun Puttonen on joskus Thaimaan matkalla, niin silloin täällä on ankea ilmapiiri.

Toinen Esson hengen luoja on Veijo "Veksi" Viljanen, joka lukee miesporukalle päivän lehdet ja nostaa otsikoista puheenaiheita, jotta päästään "poliittista puolituntista" pitämään, eli parantamaan maailmaa.

Osansa keskustelussa saavat kaikki maailman epäkohdat, kuten EU ja keskustan tilanne, yhtä hyvin kuin Laukaan kaavoitus tai terveyspalvelut. On kuitenkin yksi aihealue, jota miehet eivät kommentoi.

- Klassinen musiikki. Siitä ei meillä ole ymmärrystä.

Siivouspäivä Essolla

Naisia ei Esson kantaporukassa näy, paitsi Maija Puttonen, omistajan vaimo.

- Kun Maija tulee, vaikenee Puttosen möykkä ja miessakki on hiljaa, miehet tuumivat.

Kotona odottavien vaimojen tottuminen miessakin kokoontumisiin kestää yhteisen arvion mukaan noin kolme vuotta. Silloin lakkaa tökkimästä, ja naiset alistuvat tilanteeseen.

- Minulla on sellainen sopimus, että kun siivotaan, minä olen Essolla. Kyllä sitä sopimusta moni on täällä kadehtinut, Esko Vesterinen kehuu omaansa.

Osaa Esson porukka tehdä toki muutakin kuin parantaa maailmaa. Kerran kerättiin eräälle laukaalaislapselle rahat polkupyörään. Porukan juhlapäivät myös muistetaan. Maija Puttoselle ostettiin syntymäpäivälahjaksi kerran pässi, ja heinäpaalit tulivat kaupan päälle Esson pihaan. Vuojärven luistelurataa on yksi ja toinen ollut vuorollaan auraamassa auki.

- Jos joku on oikeasti pulassa ja tulee tähän istumaan, niin kyllä porukka auttaa.

Esson kantaporukkaan kuluu tietenkin myös "Jussi", eli ralliautoilija Juha Kankkunen.

- Aina se täällä pyörähtää, milloin vain on Laukaassa, miehet kertovat.

Yhden kerran, kun Kankkunen voitti rallin maailmanmestaruuden, lauloi eräs, nyt jo yläkertaan muuttanut ryhmän jäsen Maamme-laulun pöydällä seisten.

Tuhkatkin Essolle

Monta Esson kantapöydän jäsentä on saatettu jo haudan lepoon. Viimeisinä hetkinä heitä on haettu joukkoon istumaan vaikka kotoa. Näyttää siltä, että edes kuolema ei pysty erottamaan Laukaan miestä ja Essoa.

- Kun minä kuolen ja minut tuhkataan, niin tuhkat ripotellaan tähän huoltoaseman pihaan, eräs tunnustaa.

- Paitsi että Kymppi lakaisee sinut roskikseen, miehet nauravat osoittaen siisteydestä tarkkaan huolehtivaa Seppo Puttosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.