Taistelua minuutteja vastaan

Hyvä uimataito, riittävä valvonta ja asianmukaiset varusteet pitävät pinnalla niin lapset kuin aikuiset.

Valvonta ja valistus ovat a ja o lasten hukkumiskuolemien ehkäisyssä, korostaa vesisukellustoiminnasta vastaava palomestari Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.

- Ydinjuttu on, että lapsista ja kavereista pidetään huolta. Samoin kuin jäällä liikuttaessa pitäisi myös aina vesille mentäessä ilmoittaa, minne menee ja mikä on reitti, ja ottaa kännykkä mukaan, Nurminen opastaa.

Avun hälyttämistä varten kännykkä on avainasemassa, jos paikalle ei satu uima- ja ensiaputaitoisia. Oli kyse sitten aikuisen tai lapsen pelastamisesta upoksista, aikaa on ainoastaan muutamia minuutteja, kunnes hapen puute johtaa kuolemaan tai aiheuttaa vakavia vaurioita.

Keski-Suomessa paikalle tulevat ensimmäisinä lähimmällä paloasemalla valmiudessa olevat pintapelastajat. Paikalle hälytetään lähes poikkeuksetta myös Jyväskylän paloasemalla toimiva vesisukellusyksikkö.

- Toimintavalmiusaika on näissä tapauksissa ratkaiseva tekijä, eikä useinkaan sukeltamalla pelasteta ketään, vaan kyse on uhrin etsinnästä, Nurminen huomioi.

Tunteet pinnassa

Viime vuonna ihmisen pelastamistehtäviä vedestä oli maakunnassa 19 ja edellisvuonna 26. Hädän taustalla oli muun muassa uimareissuihin, veneisiin, kanootteihin ja kalastukseen liittyviä tilanteita sekä sillalta hyppäämisiä.

Pelastuslaitoksen tietojen mukaan maakunnassa hukkui viime vuonna viisi ja toissa vuonna seitsemän ihmistä.

Jyväskylässä ylipalomiehenä työskentelevän Matti Peräsen toimenkuvaan on 30 vuoden ajan kuulunut pelastussukellus. Sekunteja ja minuutteja vastaan taistelemisesta karua kieltään kertoo se, että Peränen laskee sukeltaneensa vuosien aikana yli 40 hukkunutta, eikä kaikkia etsittyjä ole löydetty.

- Yhden olen saanut hengissä ylös, mutta hän kuoli parin kuukauden kuluttua sairaalassa, Peränen kertoo.

Lapsiin liittyvät pelastustehtävät herättävät aina erityisiä tunteita. Peräsen mieleen on piirtynyt muun muassa tapaus, jossa kolmivuotias lapsi oli mennyt keräämään sammakonpoikasia rantaan, pudonnut laiturin päästä ja hukkunut.

- Kun isänä ajattelee, ei voi kuin kuvitella sitä hätää, mikä vanhemmilla on. Se asettaa ylikierroksia hommaan siten, että yrittää vähän liikaakin ja jopa oma turvallisuus saattaa hämärtyä, Peränen myöntää.

Jälkensä tapaukset ovat jättäneet, sillä omia lapsiaan Peränen tunnustaa vahtineensa kuin haukka ja tulleensa jopa ylivarovaiseksi.

- Lapsia pitäisi valistaa, mutta ei pelotella. Käydä läpi, mitä pitää ottaa huomioon. Ennen kaikkea opettaa lapset uimaan ja käyttämään vesillä liikuttaessa asianmukaisia varusteita, kuten pelastusliivejä, Peränen sanoo.

Pikkulasten hukkumiskuolematilastoja Peränen pitää suurina, sillä yksikin tapaus on liikaa. Hän näkee eurooppalaisittain Suomen tilanteen taustalla myös olosuhteisiin liittyviä syitä.

- Meillä on joka puolella vettä: asutaan järven rannoilla, viihdytään mökeillä ja ollaan veden äärellä paljon muihin verrattuna. Silloin sattuu myös vahinkoja.

Parikymmentä lasta hukkuu Suomessa vuosittain



Suomalaisten pienten lasten tapaturmakuolemista hukkumiset ovat toiseksi yleisin kuolinsyy heti liikenteen jälkeen. Se on länsimaissa poikkeuksellista.

Siinä missä liikenneturvallisuuden eteen on tehty jatkuvasti valistustyötä ja rakenteellisia parannuksia, lapsia hukkuu vuosittain keskimäärin 20-25 samanlaisissa tilanteissa vuodesta toiseen. Suomessa lapsia hukkuu enemmän kuin heitä kuolee esimerkiksi putoamisiin ja kaatumisiin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan tapaturmat ja itsemurhat ovat yleisin kuolinsyy Suomessa alle 25-vuotiailla, joten kyse on merkittävästä kansanterveysongelmasta.

Kun palomiehet hälytetään sukeltamaan lasta, ongelman ratkaisussa ollaan jo myöhässä.

THL:n mukaan yli puolet vedessä tajuntansa menettäneitä lapsista kuolee. Pelastetuista suurimmalle osalle jää elinikäinen vamma hapen puutteesta aiheutuneen aivovaurion vuoksi.

THL:n lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelmaan keräämä aineisto kertoo suomalaislasten ja -nuorten turmille myös yhden selittävän syyn.

Alle 24-vuotiaiden hukkumis- ja vesiliikennekuolemista uhri on päihtynyt 65-80 prosentissa tapauksista.

Tämä koskee myös murrosikäisiä nuoria, jotka esimerkiksi kaveriporukasta lähtevät uimaan. Vaikka he eivät saisi ikänsä puolesta juoda alkoholia, suurin osa hukkuneista on ollut humalassa.

Lisäksi pienten lasten hukkumisista osaan on liittynyt heidän vanhempiensa humalatila. THL:n mukaan pienten lasten vanhempien päihteiden käyttö lisää lasten riskiä tapaturmaan, kun vanhempien kyky huolehtia lapsesta heikkenee.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.