Väkivaltaa, eristämistä, kiinnipitämistä: Jyväskylässä selvitys väkivallasta sijaishuollossa

Henkistä ja seksuaalista väkivaltaa, fyysistä unohtamatta. Eristämistä ja ”putkaan” laittamista viikkokausiksi, käsistä kiinnipitämistä.

Tällaisia kokemuksia on monilla suomalaisilla lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä 1930–1980-luvuilla asuneilla. Kauheuksia ei tapahtunut kaikissa laitoksissa, mutta kuitenkin niin monessa, että sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt tehdä asiasta selvityksen. Tutkimuksen toteuttavat Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos yhteistyössä yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa.

– Vastaavia selvityksiä on tehty ulkomailla paljon, esimerkiksi Ruotsissa. Siksi ministeriö on Suomessakin halunnut selvittää asiaa, selittää etnologian tutkija Kirsi-Maria Hytönen, joka on mukana tutkimuksessa.

Ruotsissa on selvityksen lopuksi päädytty jopa maksamaan korvauksia valtion laitoksissa olleille lapsille. Suomessa asiasta ei ole keskusteltu, ja yliopiston selvitystyössä tärkeintä onkin kerätä nimenomaan kokemuksia kaltoinkohtelusta.

Naisia, miehiä, nuoria, vanhoja

Tutkimukseen haetaan koko ajan lisää osallistujia, lastensuojelulaitosten entistä henkilökuntaa, laitoksissa asuneita lapsia sekä sijaisperheissä asuneita ja niissä sijaisvanhempina toimineita. Tällä hetkellä tutkimusta varten on haastateltu noin 60 kaltoinkohtelua kokenutta tai sitä nähnyttä. Mukana on sekä naisia että miehiä, nuoria ja vanhoja.

– Henkilökunnan kanssa olemme puhuneet enemmänkin kasvatuskäsityksistä ja niiden muuttumisesta, vähemmän itse kaltoinkohtelusta, Hytönen selittää.

Väkivallan uhrit ovat nykyisin hyvin erilaisissa asemissa. Osa on onnistunut kouluttautumaan ja hankkimaan perheen, mutta moni on myös joutunut laitoskierteeseen. Koulukodeista on toisinaan päädytty lähes suoraan vankilaan. Kun lähiverkko on puuttunut miltei kokonaan, on normaaliin yhteiskuntaan sopeutuminen ollut vaikeaa sijaishuollon piiristä pois pääsemisen jälkeen.

– Kukaan ei ole selvinnyt haavoitta. Traumoja kannetaan mukana koko elämä. Nämä ovat kipeitä asioita ja kyllä siinä on itku tullut, varsinkin koulukodeissa asuneita lapsia haastatellut Hytönen toteaa.

Koulukodeissa kuri oli kova

Lastensuojelun sijaishuoltoa järjestettiin 1930–80-luvuilla hyvin eri tavoin. Lapsia asui niin valtion koulukodeissa, järjestöjen ja kuntien lastenkodeissa kuin sijaisperheissäkin. Moni siirtyi laitoksesta toiseen ja takaisin.

Varsinkin koulukodeissa kuri oli kova. Niihin laitettiin pahatapaisiksi koetut vanhemmat lapset.

– Ne olivat aikansa tuotantolaitoksia, joissa tehtiin kovaa työtä. Tuohon aikaan lapset tekivät toki töitä muutenkin, mutta sijoitettujen lasten työmäärä oli usein kohtuuton, selittää tutkimuksen sosiaalityön edustaja, professori Marjo Kuronen.

Tutkittaviksi vuosiksi on valittu vuodet 1937–1983 juuri siksi, että 30-luvun lopulla säädettiin ensimmäinen lastensuojelulaki. Toinen lastensuojelulaki otettiin käyttöön vasta vuonna 1983. Silloin pakolliseksi tuli esimerkiksi jälkihuolto, joka velvoittaa kunnan huolehtimaan sijoitetusta myös täysi-ikäistymisen jälkeen.

Hyväksikäyttäjä usein toinen lapsi

Kaltoinkohtelun syitä tutkijoiden on vaikea lähteä arvailemaan. Varmaa on kuitenkin se, että kasvatus on tuona aikana koettu hyvin erilaiseksi. Sijaishuollon johtajina on saattanut toimia esimerkiksi upseereita, joiden käsitys hyvästä kasvatuksesta on ollut hyvin toisenlainen.

Usein hyväksikäyttäjä ei ole ollut yksi henkilökunnasta, vaan pikemminkin toinen sijoitettu lapsi.

– Esimerkiksi eristämistä ei ole koettu kaltoinkohteluna. Kyse ei ole ollut yhden henkilökunnan jäsenen väkivaltaisuudesta vaan koko rakenteellisesta laitoksesta, Hytönen selittää.

Siksi tutkimukseen kaivataan lisää osallistujia. Hytönen ja Kuronen toivovat, että lapsuudessaan kaltoinkohdellut saisivat äänensä kuuluviin.

– Sillä tavalla voi myös vaikuttaa tulevaisuuden lastensuojeluun, he toteavat.

Selvitykseen kaivataan haastateltavia

Tutkimus väkivallasta sijaishuollosta on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke, jonka toteuttaa Jyväskylän yliopisto. Selvitykseen tarvitaan lisää henkilöitä, jotka ovat kokeneet kaltoinkohtelua vuo­sina 1937–1983 lastensuojelussa.

Haastattelut selvitykseen toteutetaan syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Haastatteluun voi ilmoittautua sähköpostilla osoitteeseen lastensuojeluhanke@jyu.fi tai soittamalla arkisin numeroon 040 805 3930.

Selvitys tehdään luottamuksellisesti ja hankkeen tutkijat ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen.

Tutkimukseen toivotaan erityisesti vammaisia lapsia ja romanilapsia, joiden kohtelusta ei ole tarkkaa tietoa.

Selvityksen loppuraportti valmistuu keväällä 2016.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Keski-Suomi

Suomi-breakdancen tähtiryhmästä Flow Mo Crew´sta julkaistaan kirja – joukkorahoituskampanja käynnissä

Lähiliikuntapaikat Kortepohjaan ja Keltinmäkeen – Jyväskylän kaupunki hakee valtiontukea

Kannonkoskella keksityllä eLylyllä kurvaillaan pian maailmalle – "Eikö maailmassa ole lumella kulkevaa menopeliä – no ei ole", keksijä mietti

Kampuksen Dynamo jatkoi erikoista tappioperinnettä – "Tila oli liian vähissä siihen"

Kohoseton Happee oli lähellä ryövätä Classicilta pisteet – Happee-valmentaja sätti tuomareita erikoisesta maalista

Näin Keski-Suomen kansanedustajat onnittelivat tuoreeltaan Sanna Marinia: "Upeaa kun oma ikäluokka on kovimmissa vastuutehtävissä"

Jyväskyläläisen yrittäjäaktiivi Sirpa Pii-Keinosen, 50, uran raskain kokemus on ollut Juurikkasaaren konkurssi: "Käyn pohjissa ja sitten taas liidän korkealla"

Harjun Woiman Sanni Sarkkinen uusi Suomen mestaruutensa – myös Vaajakosken kasvatti paini SM-mitaleille

Kyyjärven Kyky hakkasi palloa torjuntoihin ja hävisi – joukkue sai Oulusta kolme uutta apuria vaa'ankielipeleihin

Rekkakuski väisti pimeää pyöräilijää Nelostiellä ja suistui ojaan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.