Vanhalan puhe: "Historiallinen metsäuutisviikko"

Tänä keväänä tuntuu, että pitkästä aikaa saa vedettyä keuhkoihin raitista ilmaa.

Varmoja kevään merkkejä ensimmäisen kvartaalin taitekohdassa ovat tähän saakka olleet lomautukset ja yt-neuvottelut, etenkin metsäteollisuudessa. Näitä merkkejä on vieläkin ilmassa, mutta nyt puhaltaa myös uusia muutoksen tuulia.

Metsäteollisuudessa on monien vuosien jälkeen alettu investoida myös kotimaahan. Näitä päätöksiä on odotettu pitkään. Metsä Groupin iso paukku oli ilmoitus uudesta biotuotetehtaasta Äänekoskelle. Kyseessä on toteutuessaan suurin koskaan tehty metsäteollisuuden investointi Suomeen. Tämä 1,1 miljardia maksava massiivinen hanke toisi jopa tuhansia työpaikkoja Suomeen. Vaikka itse tehtaalle tuskin tulee lisää työpaikkoja, investointi edesauttaa säilyttämään nykyiset työpaikat, ja toivottavasti pitkälle tuleviin vuosiin.

Jotta tästä hankkeesta tulisi suurin hyöty ja mahdollisimman paljon euroja kotimaahan, odotan, että tulevassa rakentamisessa noudatetaan suomalaisia työehtosopimuksia ja muistetaan, kuinka osaavaa työvoimaa meillä on myös omassa maassa. Maan työllisyydelle olisi hyväksi myös, jos kaikki mahdolliset laitehankinnat olisivat kotimaisia.

Tällä ajatuksella tarkoitukseni ei ole tuijottaa vain maan omaa napaa. Suomi on osa EU:ta. Vapaa liikkuvuus on työntekijöiden perusoikeus, jota ei saa käyttää hyväksi palkkojen ja työehtojen polkemiseen tai kilpailun vääristämiseen. Ulkomailta Suomeen tulevilla työntekijöillä tulee olla sama palkka ja työehdot kuin suomalaisillakin työntekijöillä. Liikkuvuus ei anna työnantajille lupaa olla noudattamatta työehtosopimusta. Suomessa suomalaisella tessillä.

Myös Stora Enson tekemät investointipäätökset Varkauteen on otettu vastaan helpotuksesta huokaisten. Varkauden tehtaaseen kohdistuneet päätökset tuotantosuunnan vaihdosta antavat työtä jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi, tehtaalle, jota on oltu lopettamassa niin monesti.

Historiallisella metsäuutisviikolla kerrottiin myös yhden kauden Stora Ensossa päättyvän, kun värikkään uran tehnyt toimitusjohtaja Jouko Karvinen ilmoitti eroavansa tehtävästään.

Yhtiön tulevaisuuden kannalta sillä on merkitystä, mistä maasta johtaja on lähtöisin. Siksi vaadin omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä: käyttäkää valtaa, kun teillä sitä on!

Johtajan juuret ja sitoutuminen Suomeen eivät ole itsestäänselvyys. Nokia toimi esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua, kun juuret ovat muualla. Ei toisteta tätä virhettä.

On hyvä myös katsoa peiliin ja miettiä, mitä asioita voi itse tehdä paremmin. Kyllä ay-liikkeenkin on oltava mukana rakentamassa muutosta. On itsensä pettämistä, jos todetaan että ay-liike olisi valmis ja toimintamme olisi aina tehokasta.

On parempi olla tekemässä muutosta kuin olla muutoksen kohteena.

Voidaanko investointiuutisten perusteella todeta, että yrityksillä menee itse asiassa paljon paremmin kuin Suomi Oy:llä? Suomen valtion taloudellinen tila saa haukkomaan henkeä. Minusta se, että puhutaan hyvinvointivaltiosta, on vähintäänkin rohkeaa. Velanotto lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja tehdyt leikkaukset eivät ikävä kyllä vielä muuta talouden suuntaa.

Hallituksen tekemät päätökset kehysriihessä pitävät sisällä kovia leikkauksia ja veronkiristyksiä. Kehyspäätös heikentää ostovoimaa ja kotimaista kysyntää edelleen. Onko nyt oikea hetki tehdä veronkiristyksiä?  Täytyy muistaa, että palkansaajat ovat sitoutuneet erittäin maltilliseen palkkaratkaisuun.

Talouden suunnan muuttaa ainoastaan se, että saamme lisää yksityisen sektorin työpaikkoja, joilla voimme ylläpitää julkista sektoria. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa sektoriin, jota joudutaan rahoittamaan velkarahalla. Tehtävä ei ole helppo, mutta tehtävä se on.

Kehysriihen päätökset voivat vähentää työpaikkoja jopa 35 000:lla. Ei ole yllätys, että esimerkiksi kaupan alalla on ilmoitettu suurista irtisanomisista ja yt-neuvotteluista. Tilanne olisi vielä pahempi, jos arvonlisäveroa olisi korotettu.

Näin suomalaisen työn päivänä, vappuna, on osuvaa esittää vaatimus työstä. Vain tuottavalla työllä saamme maan nousuun ja voimme pitää huolta elintasostamme. Verotuksessa meidän on syytä myös muuttaa ajattelua, että emme veroilla ja maksuilla rasita liikaa työntekijöitä emmekä myöskään yhtiöitä. On viisasta antaa kapitalistin rikastua, sillä kyllä me osaamme sitten mitata ulos oman osamme.

Mutta jos meillä ei ole työtä eikä yrityksiä, ei myöskään ole mitään mitattavaa. Tästä syystä veropolitiikassa kannattaa olla tähtäys pitkällä, eikä kannata ainoastaan toivoa talouden nopeaa korjaamista.

Hallituksen talouspolitiikka nojaakin yksinomaan talouden elpymiseen viennin kasvun avulla. Tästä ei ole sinänsä mitään takeita, mutta kilpailukyvystämme on sitäkin suuremmalla syyllä pidettävä huolta. Hallituksen on edelleen syytä pitää vuodentakainen lupauksensa siitä, että teollisuuden kustannustaakkaa ei lisätä. Tämän lisäksi on tehtävä kaikki voitava logistiikan ja innovaatiopolitiikan tehostamiseksi. Ja energiapoliittisilla ratkaisuilla on huolehdittava edullisen ja hiilineutraalin sähkön tarjonnasta sekä teollisuudelle, palveluille että kotitalouksille.

Tulevaisuudessa on siis tehtävä kaikki voitava investointien lisäämiseksi, jotta tuetaan viennin kasvua. Investoinnit on tehtävä mahdollisiksi nopeuttamalla kaikkien lupaprosessien aikatauluja. Ja työ on tehtävä huolella, ja eri alojen toimijoiden on puhallettava yhteen hiileen.

Investointien kannalta kohtalokasta voi olla se, että kehysriihi ajoi perinteisen liikennepolitiikan katastrofin partaalle nostamalla laiva- ja raideliikenteen kuluja kohtuuttomasti. On hyvä muistaa, että Suomi on saari. Ja saareen tavarat täytyy aina erikseen tuoda ja viedä.

EU-vaalit ovat juuri nyt erityisen ajankohtaiset. Erityisen mielenkiintoisen siitä tekee se, että nyt on myös istuvan hallituksen ministereillä kova halu päästä Euroopan parlamenttiin. Vai onko sittenkin halu päästä pois hallituksesta? EU on kuitenkin yhä enemmän läsnä meidän jokapäiväisessä tekemisessä. Siksi on tärkeää, että jokainen käyttää äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa.

Palkansaajaliikkeessä yhteistoiminta on tuttua hommaa, mutta silti vasta nyt, ensimmäistä kertaa, tehdään vaalikampanjointia yhdessä kaikkien ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kesken. Kampanja on nimeltään Ääniä Suomesta. Vahva innostus yhteiseen tekemiseen juontaa juurensa 2009 Eurovaaleihin, joissa äänestysprosentti jäi 40 prosenttiin. Palkansaajien ääni ei kuulunut vaaleissa, eikä ole juurikaan kuulunut päätöksenteossa kuluneella viisivuotiskaudella. Yhteisellä Ääniä Suomesta -kampanjalla halutaan nostaa esiin keskeiset työelämälait ja tietysti innostaa jäsenistöä äänestämään kuun lopulla.

Tilanne näyttää jopa aika hyvältä. Ääniä Suomesta -eurovaalitutkimuksen alustavat tulokset luovat toivoa, että suomalaiset palkansaajat aikovat käyttää heille kuuluvaa valtaa.

On hyvä muistaa, että kun EU perustettiin, sen perimmäinen ajatus oli toimia rauhanliikkeenä. Juuri nyt tapahtumat Ukrainassa saavat koko Euroopan huolestumaan tilanteesta. Suomella on osaamista rauhanneuvotteluissa ja sitä osaamista on syytä tarjota käytettäväksi. Niin istuva presidentti kuin hänen edeltäjänsä omaavat hyvät henkilökohtaiset suhteet Venäjän johtoon. Toivon, että heidän osaamistaan käytetään ja erittäin pelottavaksi kehittynyt tilanne saataisiin puretuksi rauhanomaisin keinoin.

Suomi on edelleen turvallinen maa elää. Vahvuutemme on se, että pystymme sopimaan asioista ja olemme kansa, joka uskoo itseensä. Vaikka kansamme on pieni, pärjäämme ja tulemme toimeen, kun turvaamme tulevaisuuttamme paitsi osana Eurooppaa myös omilla toimillamme.

Toivottavasti tuleva tuo meille kaikille jotain hyvää, vaikka mennyt vuosi ei ole kohdellutkaan kaikkia lempeästi. Hyvien ja etenkin huonolta tuntuvien muutosten keskellä muistakaa välittää ja huolehtia toisistanne, saada voimaa yhdessä tekemisestä ja katsoa eteenpäin.

Toivotan teille iloista vappua, uskoa tulevaisuuteen ja kaikkea hyvää!

Vanhala: "On viisasta antaa kapitalistin rikastua"