Äänekosken asunto-ostoista kompromissi – Rantapuistosta ostettaneen kolmen sijasta vain yksi asunto

Äänekosken kaupunki ostanee Rantapuiston uudesta kerrostalosta kolmen asunto-osakkeen sijasta vain yhden asunnon osakkeet. Asia etenee vielä valtuustoon talousarvioon tehtävien muutosten takia. Kaupunginhallitus päätyi yksimielisesti Leila Lindellin (kesk.) tekemään ja Matti Virtasen (vas.) kannattamaan ehdotukseen maanantaina.

Kaupunki maksaa osakkeesta Rakennusliike Lapti Oy:lle 53 000 euroa ja velaton hinta on 169 000 euroa.

Kaupunginjohtaja Matti Tuononen jätti kompromissipäätökseen eriävän mielipiteen. Kaupunginjohtajan kolmen asunnon ostoesityksessä velaton hinta olisi ollut 517 000 euroa.

– Kyse on kompromissista. Katsoimme, että kolmen asunnon kauppa ei olisi mennyt valtuustossa läpi. Nämä sopimuskeskustelut on käyty kaksi vuotta sitten, ja niiden jälkeen valtuusto on vaihtunut. Mitään kirjallista sopimusta asunto-osakkeista en ole nähnyt. Virkamiehet saavat ottaa oppia, miten päätöksiä tehdään, totesi Lindell hektisen kokouksen jälkeen.

Useat päättäjät ovat kertoneet, että tieto parin vuoden takaisesta ostosopimuksesta ei ole kulkenut valtuutetuille. Valtuutettu Timo Pulli (sd.) kertoo, että asia tuli hänellekin yllätyksenä.

– Kaupungin tulee säilyä luotettavana sopimuskumppanina, vaikka tällainen päätös johtaa helposti päättymättömään kiertoon, eli rakennuttajat vaativat jatkossa asuntojen ostoa hankkeen käynnistämiseksi. Iso kysymys on, miten vuokralaiset valitaan, sanoo Pulli.

Päättäjien viime vuoden toukokuussa hyväksymään kaupunkirakenneohjelmaan vuosille 2017–2021 on kirjattu kaupungin aktiivinen toiminta kerrostalorakentamisen lisäämiseksi keskustan alueella sekä Rantapuiston kehitystyön jatko.

Päätöstä valmistellut hallintojohtaja Aleksi Heikkilä hämmästelee väitteitä tietokatkosta. Hänen mukaansa kaupungin strategiatyöryhmä käsitteli ostamista kokouksessa, ja siinä edustettuina olivat kaikki valtuustoryhmät.

– Väite tiedon kulkemattomuudesta tuntuu siinä mielessä oudolta. Asiasta on muistio vuoden 2016 marraskuun kokoontumisesta. Sinänsä osakkeiden osto on yleinen tapa Keski-Suomen paikkakunnilla saada rakennushankkeita liikkeelle. Suurissa kaupungeissa ja etelän keskuksissa sitä ei juurikaan käytetä, mutta muuten se on ollut maan tapa, pohtii Heikkilä.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Leila Lindell on myös kaupungin ­tytäryhtiön Ääneseudun Asunnot Oy:n hallituksen jäsen. Yhtiö hoitaa keskitetysti kaupungin julkiset asuntopalvelut kuuden vuoden takaisten poliittisten päätösten mukaisesti. Yhtiön hallitus päätti olla ostamatta asunnot heinäkuisessa kokouksessaan.

– Heinäkuussa totesimme, että ostettavien asuntojen vuokra nousisi niin korkeaksi, että Ääneseudulta niihin ei saataisi vuokralaisia. Asuntojen ostaminen ja myynti eivät ole kaupungin ydintehtäviä, toteaa Lindell.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Tommi Lunttilan mukaan Äänekoskella on vaara, että päätöksiä tehdään liian pienessä piirissä.

– Tässä on tietokatko kaupunginhallituksen ja -valtuuston välillä. Strategiaryhmän kokoontumisissa kutsut takeltelevat, eli kaikki ryhmät eivät ole aina edustettuina. Tällainen omistajuus on ilman muuta poliittinen kysymys. Kaupunginhallitus on liian pieni ja päättävä piiri, sanoo Lunttila.

Pullin mukaan Äänekoskella on vielä matkaa yhtenäisyyteen, ja se vaikeuttaa valmisteilla olevisen asioiden tiedottamista.

– Jako eri taajamiin on edelleen säilynyt ja poliitikot pelkäävät vastuuta. Meillä virkamiehet valmistelevat asiat pääosin hyvin, mutta päättäjiltä puuttuu poliittista rohkeutta, sanoo Pulli.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .