Äänekosken vesiepidemian syy väärin rakennettu ilmastuskaivo, kertoo loppuraportti

Katkennut runkovesijohto oli lähellä maanpintaa.

Äänekoskella Keski-Suomessa loppuvuodesta 2016 koetun vesiepidemian syy oli väärin rakennettu ilmastuskaivo. Asia käy ilmi vesiepidemian selvitystyön loppuraportista.

Vedestä levinnyt epidemia sai alkunsa 12. lokakuuta 2016, kun kaivinkone katkaisi talousvesiverkoston runkovesijohdon Valtatie 4:n risteystyömaalla. Mediatietojen mukaan putki oli dokumentoitua lähempänä maanpintaa. Putkirikosta seurasi paineen lasku laajalla alueella talousvesiverkkoa ja jäteveden imeytyminen talusvesiverkostoon ilmastuskaivosta.

Samaan kaivoon oli asennettu vastoin ohjeita sekä talousveden että jäteveden ilmastus. Tämä johti ilmastuskaivorakenteen pettämiseen. Putkirikko sinänsä saatiin korjattua varsin nopeasti, noin 80 minuutissa.

Ilmastus tarkoittaa veden happipitoisuuden nostoa. Se tehdään joko työntämällä koneellisesti ilmaa veteen tai juoksuttamalla vettä siten, että happea sekoittuu ilmasta veteen. Ilmastuksen avulla vedestä voidaan poistaa muun muassa rautaa, mangaania ja radonia.

Sairastumisia aiheutti alkueläin

Vesijohtoveden ongelmat ilmenivät Äänekosken seudulla sairastumisina. Tartuntoja aiheutti jätevedestä talousveteen levinnyt dientamoeba fragilis -alkueläin. Taudinaiheuttajana oli lisäksi kalikiviruksiin kuuluva sapovirus.

Joulukuun 2016 alkuun mennessä tartuntatapauksia oli varmistunut Äänekosken seudulla lehtitietojen mukaan 93 kappaletta.

Talousvesiputkistoja puhdistettiin ongelma-alueilla kloorauksella. Seudulla oli niin ikään pitkään voimassa vedenkeittokehotus.

Äänekoskella epidemiaan johtaneeseen kaltaisia ilmastuskaivojen rakenteita on julki tulleiden tietojen mukaan löydetty myös muualta Suomesta. Kaivoja on sittemmin korjattu määräysten mukaisiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Nousiaisissa noin 400 sairastui vesijohtovedestä alkuvuonna