Ääni- ja koho-opasteet vielä harvinaisia Keski-Suomessa

Pistekirjoitus helpottaa näkövammaisten arkea. Pistekirjoituksella on jo tehty opasteita julkisiin tiloihin eri puolilla Suomea. Ne auttavat yhdessä ääni- ja koho-opasteiden kanssa näkövammaisia liikkumaan itsenäisesti ja pääsemään palveluiden ääreen.

- Keski-Suomessa on ollut yksittäisiä tapahtuvia, jonne on tehty näkövammaisia helpottavia opasteita pistekirjoituksella. Pysyviä opasteita ei paljoa Keski-Suomessa ole, kertoo Näkövammaisten Keskusliiton tiedottaja Kirsti-Sisko Salonen.

Ääni- ja koho-opasteista ovat tuttuja lähinnä puhuvat hissit.

- Lisäksi koho-opasteita ovat esimerkiksi Jyväskylän Kävelykadulla olevat ohjaavat urat. Rakennettuun ympäristöön on tehty ohjaavia listoja näkövammaisille, Salonen kertoo.

Tuntoaistiin perustuvia opasteita tulee esimerkiksi uusille Kehäradan asemille Vantaalle. Uusien EU-määräysten mukaan asemilla on oltava kohokartat ja portaiden käsijohteissa ja hisseillä on oltava raidetiedot pistekirjoituksella.

- EU edellyttää, että matkakeskuksissa on opasteet myös koho- ja pistekirjoituksella tulevaisuudessa. Työtä on aloitettu pääkaupunkiseudulla.

Salosen mukaan erityiset opasteet helpottavat näkövammaisten itsenäistä liikkumista.

- Kun tietää missä on, voi käydä tarkistamassa kohokartasta oman sijainnin ja katsoa reitin, ei tarvitse tallentaa reittejä etukäteen mieleen kuten tähän asti, kuvaa Salonen.

Pistekirjoituksen kehitti ranskalainen Louis Braille 1820-luvulla. Maailman pistekirjoituspäivää vietetään tänään, Braillen syntymäpäivänä.

Viimeisimpiin tutkimuksiin, kansainvälisiin vertailutietoihin ja muihin arvioihin viitaten oletetaan, että näkövammaisia on Suomessa ainakin 80 000.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.