Ääni- ja koho-opasteet vielä harvinaisia Keski-Suomessa

Pistekirjoitus helpottaa näkövammaisten arkea. Pistekirjoituksella on jo tehty opasteita julkisiin tiloihin eri puolilla Suomea. Ne auttavat yhdessä ääni- ja koho-opasteiden kanssa näkövammaisia liikkumaan itsenäisesti ja pääsemään palveluiden ääreen.

- Keski-Suomessa on ollut yksittäisiä tapahtuvia, jonne on tehty näkövammaisia helpottavia opasteita pistekirjoituksella. Pysyviä opasteita ei paljoa Keski-Suomessa ole, kertoo Näkövammaisten Keskusliiton tiedottaja Kirsti-Sisko Salonen.

Ääni- ja koho-opasteista ovat tuttuja lähinnä puhuvat hissit.

- Lisäksi koho-opasteita ovat esimerkiksi Jyväskylän Kävelykadulla olevat ohjaavat urat. Rakennettuun ympäristöön on tehty ohjaavia listoja näkövammaisille, Salonen kertoo.

Tuntoaistiin perustuvia opasteita tulee esimerkiksi uusille Kehäradan asemille Vantaalle. Uusien EU-määräysten mukaan asemilla on oltava kohokartat ja portaiden käsijohteissa ja hisseillä on oltava raidetiedot pistekirjoituksella.

- EU edellyttää, että matkakeskuksissa on opasteet myös koho- ja pistekirjoituksella tulevaisuudessa. Työtä on aloitettu pääkaupunkiseudulla.

Salosen mukaan erityiset opasteet helpottavat näkövammaisten itsenäistä liikkumista.

- Kun tietää missä on, voi käydä tarkistamassa kohokartasta oman sijainnin ja katsoa reitin, ei tarvitse tallentaa reittejä etukäteen mieleen kuten tähän asti, kuvaa Salonen.

Pistekirjoituksen kehitti ranskalainen Louis Braille 1820-luvulla. Maailman pistekirjoituspäivää vietetään tänään, Braillen syntymäpäivänä.

Viimeisimpiin tutkimuksiin, kansainvälisiin vertailutietoihin ja muihin arvioihin viitaten oletetaan, että näkövammaisia on Suomessa ainakin 80 000.