Äidin syytetään sepittäneen pojalleen sairauksia – Keskussairaalan johtajaylilääkäri: "Lääkärien luotettava vanhempien kertomukseen"

Keski-Suomen keskussairaalan johtajaylilääkäri Vesa Katajan mukaan lääkäri ei voi olettaa, että esimerkiksi lapsen oireista kertova äiti valehtelisi.

Keski-Suomen käräjäoikeudessa on tällä viikolla käsitelty tapausta, jossa keskisuomalaisella pikkupaikkakunnalla asuvan yksinhuoltajaäidin epäillään sepittäneen alle kouluikäiselle pojalleen sairauksia. Syyttäjän mukaan 3–6-vuotiasta poikaa lääkittiin ja hänelle tehtiin turhia toimenpiteitä vuosien ajan.

Lapsen äidillä epäillään välillistä Münchhausenin oireyhtymää. Oireyhtymästä kärsivä aikuinen pyrkii saamaan lapsen näyttämään sairaalta ja hankkii hänelle perusteettomia tutkimuksia ja hoitoja sepittämällä tai aiheuttamalla sairauksia. Sen yleisyydeksi on arvioitu 0,4–2 tapausta sataatuhatta lasta kohden vuodessa.

Keski-Suomen keskussairaalan johtajaylilääkäri Vesa Kataja ei voi kommentoida yksittäisen potilaan asioita, mutta kommentoi aihetta yleisellä tasolla. Katajan mukaan lähtökohtaisesti lääkärin ja potilaan suhde perustuu luottamukseen, eikä lääkäri voi epäillä, että esimerkiksi lapsen oireista kertova äiti valehtelisi.

– Koska välillinen Münchausenin oireyhtymä on äärimmäisen harvinainen, on lääkärin luotettava siihen, että vanhempi puhuu yleensä totta kertoessaan lapsen oireista. Emme voi lähteä olettamaan, että esimerkiksi äidit valehtelisivat, Kataja sanoo.

– En näe, että voisimme tehdä jotain toisin tällaisen tapauksen vuoksi. Ennaltaehkäisy on vaikeaa, kun oireyhtymä on niin harvinainen. En muista omalta työuraltani vastaavia tapauksia, Kataja kommentoi.

Tällä viikolla käräjillä olleessa tapauksessa poika sai hoitoa reumaan, epilepsiaan ja syömishäiriöön. Hänelle annettiin muun muassa sytostaattihoitoa ja kortisonipistoksia. Lisäksi pojalle laitettiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vatsanpeitteen läpi mahalaukkuun kulkeva ruokintaletku, jotta hänelle voitaisiin antaa lisäravintoa.

– Rajummista hoitotoimenpiteistä lääkäri ei yleensä päätä yksin, etenkään tapauksissa, joissa sairaushistoria on pitkä ja tilannekuva epäselvä. Silloin hoidosta päätetään usein ongelmamiitingeissä, joissa useammat ammattilaiset arvioivat tilannetta, Kataja kertoo.

 

Välillisestä Münchhausenin oireyhtymästä kärsivä vanhempi voi viedä lasta useille eri lääkäreille ja eri sairaaloihin, jolloin lapsen hoitohistoria on sirpaleinen ja pitkä, eikä kokonaiskuvaa välttämättä ole kellään.

– Tällaisissa tapauksissa lasta ovat saattaneet hoitaa kymmenet eri lääkärit.  Eri lääkäreille saatetaan kertoa eri tarinaa. Silloin siihen on vaikea päästä kiinni, mistä on oikeasti kysymys, Kataja kommentoi.

– Kun tämä on päässyt näin pitkälle, se osoittaa sen, että lähtökohtaisesti lääkärit luottavat siihen, mitä vanhemmat kertovat. Vasta sitten, kun tulee tilanne, jossa vanhemman kertomus ja tutkimusten löydökset ovat selkeässä ristiriidassa, se herättää epäilyksen että kaikki ei ole kohdallaan, Kataja kommentoi.

Tällä viikolla käräjillä käsitelty asia eteni poliisitutkintaan Kuopion yliopistollisen sairaalan lääkärin tekemällä tutkintapyynnöllä sen jälkeen, kun sairaalassa oli perehdytty lapsen koko sairaus­historiaan ja havaittu ristiriitoja äidin kertomuksissa verrattuna lapsesta tehtyihin kliinisiin löydöksiin ja hoitohenkilökunnan havaintoihin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .