Äitiysneuvolassa kysytään myös silpomisesta - vielä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon Suomessa on silvottuja naisia

THL:n tietojen mukaan epäillyistä ympärileikkaustilanteista on oltu yhteydessä lastensuojeluun, mutta oikeuteen ei juttuja ole edennyt.

Viranomaisilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon Suomessa on silvottuja naisia. Se kuitenkin tiedetään, että meilläkin monia tyttöjä voi kesäloman aikana uhata matka entiseen kotimaahan silvottavaksi.

– Todellinen uhka on olemassa. Meillä ei ole kattavaa tietoa ilmiön laajuudesta, mutta tiedonkeruu on nyt kehittymässä äitiysneuvolakorttien kysymysten ja syntyneiden lasten rekisterin kautta, kehittämispäällikkö Martta October Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo.

Kysymys silpomisesta tuli viime vuonna uusittuun neuvolakorttiin. Tietoja saadaan siis ensimmäistä kertaa vuodesta 2017 ja kattavasti tiedot kertyvät tästä vuodesta alkaen.

Fenix Helsinki ry teki viime syksynä raportin Suomessa syntyneiden tyttöjen ympärileikkauksista. Vaikka virallista tilastoa ei ole, on haastatteluissa käynyt ilmi, että tapauksia on myös meillä ja että myös Suomesta lähetetään tyttöjä muualle silvottavaksi.

Kansalaisaloite silpomisen kriminalisoimiseksi erillislailla jakaa mielipiteitä, sillä silpominen täyttää nyt Suomen rikoslain mukaan pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit.

October itse kannattaisi erillislakia, sillä silloin voitaisiin täsmentää kielletyt tekomuodot ja esimerkiksi osallistuminen toimenpiteen suunnitteluun ja valmisteluun.

– Asia pitäisi kirjata nykyistä huomattavasti selkeämmin lakiin, sillä silloin vanhempi, joka Suomessa suunnittelee tällaista tai osallistuu asiaan muutoin, voitaisiin saada vastuuseen muunkinlaisesta rikoksen valmistelusta kuin pelkästä yllytyksestä tai avunnannosta.

Tarvitaan tietoa ja puheeksiottamista

Työtä silpomisen ennaltaehkäisyn ja tietoisuuden lisäämiseksi on tehty pitkään muun muassa Ihmisoikeusliitossa. Ihmisoikeusliitto on tehnyt ennaltaehkäisevää asennemuutostyötä riskiryhmissä ja antanut vertaistukea leikkauksen kokeneille kohta 17 vuotta. Yhteisöjen asenteet ovat ratkaisevia, sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala sanoo.

Vastuu asian esille ottamisesta ja ennaltaehkäisystä on Latvalan mukaan kaikilla lapsiperheiden kanssa työskentelevillä. Mikäli herää epäily siitä, että Suomessa asuva tyttö on silvottu tai toimenpidettä suunnitellaan, asia tulee ottaa vanhempien kanssa puheeksi tai pitäisi tehdä ilmoitus lastensuojeluun.

– Ammattilaisia pitää kouluttaa siihen, että he saavat asiasta tietoa ja osaavat ottaa sen puheeksi asiakkaidensa kanssa terveydenhuollossa tai esimerkiksi päiväkodissa. Se on monelle vieras ja vähän sensitiivinen asia, mutta nykyinenkin lainsäädäntö velvoittaa tarttumaan asiaan.

Suomessa ei lastensuojeluilmoituksista kerätä syyperäistä rekisteriä. Myöskään oikeusjuttuja silpomisesta ei ole Suomessa nostettu.

– Tiedämme kuitenkin, että epäillyistä ympärileikkaustilanteista on oltu yhteydessä lastensuojeluun. Juttuja ei ole Suomessa edennyt oikeuteen saakka, mutta muissa Pohjoismaissa kyllä on.

Sekä October että Latvala pitävät hyvänä äitiysneuvolakorttiin tulevaa merkintää silpomisesta.

– Aihe on ollut monelle ammattilaiselle ehkä vähän vaikeasti lähestyttävä ja oma tietopohja hutera. Nyt silpomisesta kysytään systemaattisesti kaikilta ja äitejä voidaan ohjata avausleikkaukseen jo ennen synnytystä. Samalla saamme tärkeää tietoa ilmiön laajuudesta, October sanoo.

Merkintä auttaa myös ennaltaehkäisyssä, sillä Octoberin mielestä on erittäin harvinaista että leikkaamaton nainen lähettäisi myöhemmin tyttärensä silvottavaksi. Äitiysneuvolakortin merkinnän jälkeen asiasta on helpompi puhua useaan otteeseen ja levittää tietoa siitä, että toimenpide on Suomessa rikos.

Avausleikkaukseen jo ennen synnytystä

Suomessa tehdään silvotuille naisille sekä avausleikkauksia että vaativampia korjausleikkauksia. Naistentautien erikoislääkäri Maija Jakobsson HUS:sta sanookin, että asia pitää uskaltaa ottaa puheeksi maahanmuuttajataustaisten tyttöjen kanssa.

Synnytyksen aikana naiset antavat yleensä luvan avaukseen. Ennen synnytyssalia avausleikkauksia on tehty Suomessa vasta vähän.

– Ympärileikatut naiset ovat Suomessa oikeutettuja saamaan avausleikkauksen. Leikkaus tehdään tyypillisesti synnytyksen yhteydessä, mutta se kannattaisi tehdä jo paljon aikaisemmin, Jakobsson sanoo.

Tyttöjen ympärileikkauksia tehdään Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan neljällä tavalla. Laajimmassa tavassa ulkosynnyttimistä poistetaan paljon kudosta ja vain pieni aukko jätetään ompelematta umpeen.

Korjausleikkauksia on Suomessa tehty vain muutamia Töölössä, mutta avausleikkaus on Jakobssonin mukaan helppo paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide.

– Siitä ei mene tietoa vanhemmille, mutta se voi helpottaa tyttöjen elämää merkittävästi. Laserilla tehtävä avausleikkaus vähentää virtsatietulehduksia, kuukautiskipuja ja tiputteluvuotoa ja auttaa nuorta naista aloittamaan normaalin sukupuolielämän.

Kokonaan toimenpidettä ei pystytä perumaan.

– Poistettua kudosta ei saa avausleikkauksella takaisin, mutta naisen elämä helpottuu merkittävästi.

Kansalaisaloite erillislaista

Finlaysonin Jukka Kurttilan ja Suomen World Visionin alullepaneman kansalaisaloitteen on tällä haavaa allekirjoittanut reilut 20 000 kansalaista.

Aloitteella halutaan Suomeen erillislaki kieltämään tyttöjen sukuelinten silpominen. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa naisten sukuelinten silpomista ei ole kielletty erillislailla.

Ruotsissa silpomisen kieltävä erillislaki on ollut voimassa vuodesta 1982 asti ja vuonna 1999 laki laajennettiin kieltämään myös ulkomailla tehdyt silpomiset.

Erillislaki jakaa mielipiteet. Oikeusministeriön mukaan silpominen täyttää Suomen rikoslain mukaisen pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkit.

Aloite vanhenee lokakuun alussa.

Silpominen ei liity uskontoon, sillä silpomista tehdään esimerkiksi muslimeiden, kristittyjen ja alkuperäisuskontojen edustajien keskuudessa. Perinne elää yleisimmin Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. YK:n mukaan maailmassa silvotaan kolme miljoonaa tyttöä ja naista joka vuosi. Maahanmuutto on tuonut ilmiön myös länsimaihin.

Silpomisella eli naisen ympärileikkauksella tarkoitetaan kulttuurista perinnettä, jossa vahingoitetaan tytön tai naisen sukuelimiä ilman terveydellisiä syitä.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .