Ällypeli viehättää edelleen pienellä paikkakunnalla : "Tittelit unohdetaan"

– Muistan vieläkin sen Markku Uusipaavalniemen heiton Iso-Britanniaa vastaan, jolla Suomi varmisti pääsyn Torinon kisojen olympiafinaaliin, Kangasniemi Kurlinki ry:n puheenjohtaja Hannu Laitinen muistelee.

Suomi hävisi finaalissa Kanadalle, mutta siitä huolimatta kevät 2006 oli Suomessa suuren curlinghuuman aikaa. Tuolloin kylvettiin ensimmäiset siemenet myös kangasniemeläiselle curlingharrastukselle.

– Pieksämäen Curlingin Martti Korkalainen soitteli minulle noihin aikoihin ja kertoi, että heidän järjestämällään curlingkurssilla olisi vielä 10 paikkaa avoinna.

15 minuuttia myöhemmin paikat oli täytetty.

Ensimmäisenä vuonna Kangasniemen Kurlingin toiminnassa oli mukana parisenkymmentä henkilöä, ja saman verran harrastajia on nykyisinkin. Osin tämä kertoo siitä, että curlingin harrastajat ovat uskollisia lajilleen. Toisaalta vuoden 2006 huuma ei kantanut kovinkaan pitkälle.

– Suomen kansainvälinen menestys tuli puskista, eikä kukaan ollut osannut varautua sen hyödyntämiseen, Laitinen sanoo.

Pienillä paikkakunnilla voi nauttia curlingista

Kutemajärven kutuneuvos Vesa Häkkinen on innokas curlingharrastaja. Hänen mukaansa lajia on helpointa harrastaa pienillä paikkakunnilla, joissa on jäähalli.

– Isommissa taajamissa on todella vaikea saada jääaikaa, kun jääkiekko ja muut lajit ovat niin vahvoilla, Häkkinen sanoo.

– Esimerkiksi Jyväskylään olisi helppo perustaa seura, jos jääaikaa löytyisi. Nyt sieltä käydään pelaamassa jääkiekkoa täälläkin.

Kangasniemellä curlingista voi nauttia seuran vuoroilla pari kertaa viikossa.

– Täällä on todella hyvät olosuhteet, Laitinen sanoo.

Jääajan ohella kenties oleellisin osa hyviä olosuhteita on erinomainen jää.

– Meille on sattunut sellainen onni, että meillä on Suomen paras curlingjään tekijä, Mika Ollikainen, Häkkinen sanoo.

Ollikainen kertoo, että radan pohjan pitää olla mahdollisimman suora.

– Tason heitto radalla saisi olla alle puoli milliä, Ollikainen sanoo.

Kokonaisuuden kannalta tärkeitä tekijöitä ovat myös jään puhtaus, jään pinnalle tehtävä pisarakerros sekä heittokivet.

– Jään tekeminen on tekniikkalaji, Ollikainen jatkaa.

– Kun kiinnostuin asiasta enemmän, lähdin perehtymään jään tekemiseen isommissa kisoissa. Nyt olen kiertänyt kaikki lajin arvokisat.

Helmikuussa Lohjalla järjestetyt pyörätuolicurlingin MM-kisat olivat Ollikaisen kahdeksannet kansainväliset arvokisat.

– Olin siellä kolme viikkoa heittämättä kiven kiveä.

Jos curlingiin hurahtaa, hurahtaa siihen yleensä kunnolla. Miksiköhän?

– Sosiaalinen kanssakäyminen on iso osa lajia, Häkkinen sanoo.

– Lajiin tulee määrätyn tyyppisiä, samalla tavalla ajattelevia ihmisiä, Laitinen tarkentaa.

– Tittelit unohdetaan, ja lajin piirissä pyörii 300–400 ihmistä, jotka tunnetaan etunimillä.

Laitinen määrittelee curlingin älypeliksi.

– Eri tilanteisiin on älytön määrä erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja –?ja todennäköisesti emme ole parhaita ratkaisuja vielä nähneetkään, Laitinen nauraa.

Mutta aika paljon erilaisia ratkaisuja on Kangasniemelläkin vajaan kymmenen toimintavuoden aikana keksitty.

– Vastustajina kangasniemeläiset ovat juuri sellaisia kuin curling lajinakin – eli haastetta piisaa, naureskelee Pieksämäen Korkalainen.

Takaiskuja ei ole näköpiirissä

Curlingin harrastuspohja on Kangasniemellä suhteellisen kapea, joten kovin hirveitä takaiskuja ei laji kestä. Toisaalta sellaisia ei ole näköpiirissä.

– Järjestämme jatkuvasti lajiesittelyitä, joiden kautta toivomme saavamme myös lisää harrastajia, Laitinen sanoo.

– Kangasniemellä lajin harrastaminen on todella helppoa: olosuhteet ovat erinomaiset ja seuralla on omat varusteet, joten mukaan on helppo tulla.

– Hallin henkilöstökin pitää meistä niin hyvää huolta, että täällä ollaan kuin herran kukkarossa.

Curling

- Kanadassa jo yli miljoona pelaajaa

- Curling on jäällä pelattava joukkuepeli.

- Urheilumuoto on lähtöisin Skotlannista, mutta nykyään Kanada on maailman johtava curlingmaa yli miljoonalla pelaajallaan.

- Curlingpeli kestää normaalisti kaksi tuntia ja koostuu yleensä kahdeksasta päästä. Arvoturnaukset ratkaistaan kymmenen pään otteluilla.

- Joukkue koostuu neljästä pelaajasta. Kukin heistä heittää pään aikana kaksi kiveä.

- Pisteitä saa se joukkue, jonka kivi on pään lopuksi lähimpänä pesän keskustaa. Pisteitä tulee niin monta kuin omia kiviä on lähempänä keskustaa kuin vastustajan paras kivi.

- Pelivälineenä curlingissa käytetään pyöreitä graniittikiviä, joiden paino on korkeintaan 19,96 kg, ympärysmitta enintään 91,44 cm ja korkeus vähintään 11,43 cm.

- Harjaaminen vähentää kitkaa kiven ja jään välillä, jonka vuoksi harjaus pidentää kiven kulkemaa matkaa ja suoristaa kiven kulkurataa.

- Curlingrata on noin 45 metriä pitkä ja viisi metriä leveä. Radan molempiin päihin on maalattu pesä, jonka keskipistettä kutsutaan tee-pisteeksi.

Lähde: Suomen Curlingliitto

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .