Ärrävikainen joutuu jonottamaan Jyväskylän seudulla jopa viisi kuukautta – seuraavaksi kokeillaan puheterapeutin vastaanottoa netissä

Jirgo Kuhmosen, 3, puheen kehityksessä huomattiin jo yksivuotiaana ongelmia. Sanojen sijaan poika vain äänteli ja kun puhuminen alkoi, kirjaimet vaihtoivat sanoissa paikkaa. Toisin sanoen Jirgon puheesta ei saanut selvää, mikä huomattiin niin kotona, päivähoidossa kuin neuvolassakin. Selvisi, että Jirgon suun tuntoaisti on erilainen kuin muilla lapsilla ja lisäksi kielijänne on kireä. Poika sai lähetteen neuvolasta ja parin kuukauden kuluttua hän sai kutsun puheterapiaan.

Tiistaina Jirgo istui puheterapeutti Anna-Maria Korhosen vastaanotolla neljättä kertaa äiti Nadja Kuhmosen istuessa odotushuoneen puolella.

– Puheterapia on auttanut ihan älyttömän nopeasti. Puheesta saavat selvää nyt hekin, jotka aikaisemmin sanoivat etteivät saa, kertoo äiti Nadja Kuhmonen.

Kuhmosten kohdalla jono liikahti nopeasti, koska puheen ongelmat ovat haastavampaa luokkaa. Sen sijaan yksittäisten äänteiden, kuten ärrän tai ässän ääntämisen korjaamisessa jonotusaika on Jyväskylän seudun yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen alueella (JYTE) paljon pidempi.

Käytännössä pienten puhevikojen kanssa puheterapeutille pääsee vasta esikoululaisena.

– Se mikä on puheterapian näkökulmasta pieni ongelma, voi yksilön näkökulmasta olla tosi iso, myöntää johtava puheterapeutti Päivi Littunen.

Puheterapiapalvelujen iso ongelma on JYTE:ssä viime aikoina ollut työntekijävaje ja siitä seurannut jonojen kasvaminen. Tammikuussa jonossa oli lähes 500 asiakasta. Vuosien 2017–2018 aikana puheterapeutteja puuttui jopa puolet ja keskimääräinen viive oli noin 200 päivää terapiaan pääsyssä.

Tilanne on saatu kuitenkin korjattua, töissä on nyt täydet 11,5 puheterapeuttia ja jonoja on päästy purkamaan niin, että viime kuun lopussa viive oli pienentynyt 150 päivään. Jono on edelleen pitkä, mutta suunta oikea.

Julkisen puolen puheterapian asiakaskunnasta suurin osa on lapsia, joiden terapiatarpeet liittyvät yksittäisten äänteiden opettelusta vaikeisiin puheen tuottamisen ja ymmärtämisen ongelmiin esimerkiksi lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Erikoissairaanhoidon kautta diagnoosin saaneiden lasten kuntoutussuunnitelmien tekeminen on myös siirtynyt avoterveydenhuollon puolelle, mikä ottaa aikansa varsinaisen kuntoutustyön tekemisestä.

Aikuisasiakkaissa kasvava ryhmä ovat iäkkäät aivohalvauspotilaat, jotka kärsivät afasiasta, puheen epäselvyydestä tai nielemisvaikeuksista. Joskus puhuminen on opeteltava ihan alusta asti uudelleen puheterapeutin ohjauksessa. Puheterapiaa tarvitaan myös esimerkiksi pitkittyneen flunssan seurauksena tulleissa ääniongelmissa, kun äänihuuliin muodostuu kyhmyjä.

Työvoimapula on puheterapian alalla valtakunnallinen ongelma, eikä Jyväskylän seudun yhteistoiminta-alueella lainkaan pahimmasta päästä. Pohjois-Karjalassa puheterapeutin väestövastuu on jopa 38 000 yhtä terapeuttia kohden ja jonotusaika puheterapiaan on yli vuoden. Osa lapsista jää kokonaan vaille tarvitsemaansa puheterapiakuntoutusta.

Julkisen puolen työvoimapulaa lisää myös se, että yksityiset ovat houkuttelevampia työnantajia.

– Jonon paine ei tunnu, kuten julkisella puolella, jossa työ ei lopu tekemällä.

Yksityisen puolen asiakkaiksi siirtyvät muun muassa Kelan kustantamat vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevat asiakkaat. Yksityiselle puolelle saattaa siirtyä myös osa niistä, jotka eivät jaksa lapsensa kanssa odottaa kutsua. Myös kunnat kääntyvät yksityisten puoleen ostamaan lakisääteisiä palveluja, joita eivät rekrytointiongelmien tai vähäisten resurssien takia pysty itse tuottamaan.

Jyväskylässä kokeillaan etäterapiaa

JYTEn alueella eli Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla kokeillaan tänä keväänä uutta äännekoulupalvelua, joka toteutetaan internetin kautta. Etäpuheterapia on ostopalvelu, josta kaupunki tekee sopimuksen palvelutuottajan kanssa. Etäterapiaa tarjotaan vaihtoehdoksi niille perheille, joiden lapsella on yksinkertainen äänneongelma.

Etäterapiassa harjoitellaan samoja asioita, joita vastaanotollakin tehdään. Näitä ovat muun muassa suun motoriikan harjoitukset, äänteen paikan etsiminen, äänteen kuulonvarainen erottelu ja täryn etsiminen. Etäterapiassa puheterapeutti näkee lapsen videovälitteisesti ja ohjaa kuntoutuksessa sekä vanhempia että lasta.

Toisena vaihtoehtona on kolme käyntikertaa puheterapeutilla, minkä osa perheistä kokee riittämättömäksi.

Johtava puheterapeutti Päivi Littunen toteaa, että jokaisen lapsen kohdalla arvioidaan, onko puhemotoriikassa on kolmea kertaa enemmän treenaamisen tarvetta.

JYTE on laatimassa puheterapiasivuilleen myös omatoimiohjeita, joita voi kokeilla vaikka sillä aikaa, kun odottaa varsinaista kutsua puheterapiaan.

Soittaminen oman alueen puheterapeutille on myös sallittua, sillä neuvoja saa kysyä ja niitä myös annetaan.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .