Ex-kansanedustaja joutui elvyttämään äitiään: ”Eikö iäkästä potilasta kannata auttaa?”

Keuruulainen pastori Lauri Oinonen on tehnyt Valviralle kantelun Keuruun terveyskeskuksen hoitoratkaisuista, joiden hän katsoo johtaneen äitinsä kuolemaan. Hänen mukaansa oikeustoimikelpoinen, henkisesti vireä, polvi- ja reisikivun vuoksi tutkimuksiin päätynyt vanhus joutui vajaassa vuorokaudessa saattohoitopotilaaksi.

– Tiedän, etten saa äitiä takaisin, mutta teen tämän ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden vuoksi sekä peräänkuuluttaakseni tukea hoitotyölle. Haluan herättää arvokeskustelun. Meillä on perustuslaillinen oikeus elämään, ja iästä riippumatta jokainen ansaitsee hyvän hoidon, myös monisairas, painottaa Oinonen.

– Jos äitini olisi jäänyt suojatiellä auton alle, tilanne ilman muuta selvitettäisiin – miksei siis tässä tapauksessa, joka jättää paljon kysymyksiä. Miten on mahdollista, että potilas, jonka verenpaineet, keuhkokuvat ja laboratorioarvot ovat olosuhteisiin nähden normaalit, saa yhdessä yössä ja omaisilta mitään kysymättä DNR-päätöksen (päätös elvyttämättä jättämisestä)?

Oinonen pohtii myös, onko terveydenhoitojärjestelmämme ajautunut pisteeseen, jossa lääkäreillä on paine jättää vanhukset hoitamatta? Jos näin on, ollaan suurten yhteiskuntapoliittisten kysymysten edessä.

Terveyskeskuksessa hoitoa arvosanalla 10+

Selli Oinonen asui vielä 98-vuotiaanakin itsekseen kerrostalossa Keuruun keskustassa. Viime elokuun raskailla helteillä Oinoset päätyivät siihen, että äidin olisi viisainta siirtyä ”evakkoon” pojan perheen kotiin Haapamäelle.

– Kävi kuitenkin niin, ettei äiti pystynytkään nousemaan vaikeahkoja portaitamme. Hänen reisiluunsa murtui vuonna 2010, ja siksi hänen jalkansa oli edelleen kovin kipeä. Lopulta päädyin apua saadakseni soittamaan 112:een, ja sieltä ehdotettiin, että paikalle lähetetään ambulanssi kiireettömänä ajona, Oinonen muistelee.

– Äiti otettiin viileään ambulanssiin ja yhdessä katsottiin parhaaksi, että hänet viedään jalkakipujen vuoksi terveyskeskukseen tutkittavaksi. Siellä todettiin, että kaikki on kunnossa, mutta koska äiti oli kovin väsynyt ja helteen uuvuttama, hän jäisi sinne yön yli lepäämään. Olin huojentunut, sillä hän oli aina saanut terveyskeskuksessa kymppiplussan arvoista hoitoa.

Surullinen tieto tulee

Oinonen sanoo saaneensa aamulla vasta ennen yhdeksää puhelun, jossa hänelle kerrottiin äidin voivan hyvin huonosti. Hän riensi paikalle, mutta ennätti vain ”äidin kahdelle viime minuutille”.

Oinonen vaati potilaan luo kutsuttamaansa lääkäriä elvyttämään, mutta hänen mukaansa tämä kieltäytyi. Hän ryhtyi itse elvytystoimiin ja on vakuuttunut, että äiti vielä viimeisen kerran puristi tiukasti hänen kättään. Hän kokee saaneensa epäasiallisia ja loukkaavia huomautuksia, jotka kohdistuivat sekä äidin tilanteeseen että hänen omaan toimintaansa.

Hieman myöhemmin Oinonen huomasi, että äidin nitrolaastari oli vanhentunut. Hän tiedusteli, miksei sitä oltu vaihdettu, ja tuntee saaneensa valheellisia vastauksia.

– Uskon, että välittömällä elvytyksellä äitiä olisi voitu auttaa – tai ainakin elvytystä olisi pitänyt yrittää! Jos kotiin olisi kutsuttu ambulanssi tai ensivaste, olisi elvytys aloitettu välittömästi. Katsottiinko, ettei niin iäkästä potilasta kannata hoitaa? Äidin yleisvoinnista saattoi saada todellisuutta huonomman kuvan, koska hänellä ei ollut mukana kuulolaitetta ja hänellä oli univajetta.

Terveyskeskushenkilöstö syyllistyi Oinosen mielestä potilaan hoidon laiminlyöntiin ja liian vähäiseen seurantaan. Hän ihmettelee myös, miksi DNR-päätös tehtiin omaisia kuulematta ja miksei heikentynyttä potilasta viety sairaalaan. Aiemmin oli hänen mukaansa luvattu näin tehdä, jos jotain yllättävää tapahtuisi.

Oinonen kuuluu Keuruun kaupunginvaltuuston keskustaryhmään ja toimii valtuuston puheenjohtajana. Hän vakuuttaa, ettei hän hyökkää omaa terveyskeskusta vastaan, vaan tuo tapahtumat esille, jottei kukaan muu joutuisi kokemaan samaa.

Hoitovirhe-epäilyille useampikin osoite

Sosiaali- ja terveysalan valvontavirastoon Valviraan tuli viime vuonna 224 ja edellisvuonna 235 kantelua hoitovirhe-epäilyistä, jotka koskivat hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa. Kantelut ovat tavallisimmin potilaiden omaisten tekemiä.

Kanteluiden käsittelyaika vaihtelee vajaasta vuodesta jopa yli kahteen vuoteen, tapaus­ten vaatimien selvitystöiden mukaan. Hieman yli kolmannes kanteluista johtaa johonkin seuraamukseen, yleensä hallinnollisen ohjauksen antamiseen kantelun kohteelle.

Kantelu muusta kuin potilaan kuolemaan tai vaikeaan vammautumiseen johtaneesta virheestä tehdään aluehallintovirastoon. Avit vastaanottavat vuosittain Valviraan verrattuna noin kaksinkertaisen määrän kanteluita.

Hoidossa koetusta epäkohdasta voi osoittaa muistutuksen myös hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Jokaiselle hoitopaikalle on nimetty potilasasiamies valvomaan potilaiden etua.

Esimerkiksi työnantajat ja apteekit voivat tehdä Valviralle ilmoituksen terveydenhuollon ammattilaisten vääräksi koetusta toiminnasta. Viime vuonna Valviraan tuli 652 ilmoitusta. Ne johtavat usein ammattioikeuksien poistamiseen ja rajoittamiseen.

Juttu on julkaistu Keskisuomalaisessa 21.2.2015.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .