”Itsekäs uratykki” ja ”ei edes nainen” – lapsettomalle on monta nimeä

Ester Suve-Nykäsen kohtu ei kuulu kenellekään muulle kuin hänelle itselleen. Ei varsinkaan poliitikoille, kuten synnytystalkoisiin yllyttäneelle Antti Rinteelle (sd.)

Eikä sille sairaanhoitajalle, joka ensin tylysti totesi ”ei onnistu”, kun vapaaehtoisesti lapseton Suve-Nykänen hakeutui 30 vuotta täytettyään sterilisoitavaksi. Ei oikeastaan edes hänen aviomiehelleen, vaikka sterilisoinnin lopulta suorittanut lääkäri kysyi, olisiko miehen syytä tulla mukaan toimenpiteeseen.

– Sanoin hänelle, että jos eroamme, mieheni voi hankkia ihan niin monta lasta kuin haluaa jonkun muun kanssa. Kyse minun kehostani, 31-vuotias Suve-Nykänen sanoo.

Monet kuitenkin pahoittavat mielensä Suve-Nykäsen päätöksestä. Hän on esimerkiksi saanut sosiaalisessa mediassa esittämiensä kommenttien vuoksi tuntemattomalta viestin, ettei hän ole nainen lainkaan eikä varsinkaan löydä itselleen miestä.

– Vastasin, että häihin on viikko aikaa, eli mies on kyllä löytynyt.

Joka seitsemäs on vapaaehtoisesti lapseton

Syntyvyys on Suomessa historiallisen alhainen ja vähenee niin kaupungeissa kuin maallakin. Parin vuoden takaisen Väestöliiton tutkimuksen mukaan vajaat 13 prosenttia 20–40-vuotiaista suomalaisista aikoi vapaaehtoisesti elää lapsettomina, miehet jonkin verran naisia useammin.

Suve-Nykäselle yksi suurimmista syistä lapsettomuusvalintaan on muisto siitä, kuinka paljon hän itse teininä aiheutti omalle lähipiirilleen tuskaa käytöksellään.

– Ei omasta lapsestani tietenkään välttämättä tulisi samanlaista, mutta ei sitä koskaan tiedä.

Muitakin tekijöitä on. Yrittäjän arki on helpompaa ilman lapsia, maailman ja ympäristön tila tuntuu vain huononevan ja lasten elämä on muuttunut entistä materialistisemmaksi.

Yksi syy on myös se, että on ihanaa, kun kaikki vapaa-aika on vain Suve-Nykäsen ja hänen miehensä käytettävissä.

– Onhan se itsekäs ajatus, mutta ihan yhtä lailla itsekkäitä ovat syyt hankkia lapsia.

Kelan tutkija Anneli Miettinen on samaa mieltä.

– Lapsen hankinta omasta halusta on aivan yhtä itsekäs valinta kuin hankkimatta jättäminen. Lapsi itse ei koskaan pyydä syntyä, hän muistuttaa.

Prismaperheuutisointi vie väärille raiteille

Miettinen on urallaan tutkinut paljon perheen perustamiseen liittyviä asioita ja tietää, että ajatus vapaaehtoisesti lapsettomista eli veloista itsekkäinä uraohjuksina on myytti. Tutkimuksissa velojen ja lapsen saaneiden arvomaailmojen välillä ei ole merkittäviä eroja.

Velojen perustelut valinnalleen ovat siis aivan yhtä monimutkaisia ja vaihtelevia kuin syyt hankkia lapsia, ja vain harvoin syitä on ainoastaan yksi.

– Usein taustalla on käsitys itsestään vanhempana, mutta päätöstä voi vahvistaa esimerkiksi huoli ympäristön tilasta.

Miettinen korostaa, että yhteiskunnan on järkevää olla huolissaan alhaisesta syntyvyydestä. Silloin on kuitenkin keskityttävä rakenteisiin, jotka vaikuttavat lasten suunnitelmalliseen hankintaan, kuten epäsäännöllisten työsuhteiden yleistymiseen tai perhevapaisiin.

Joulukuussa Väestöliitto julkisti uusimman perhebarometrinsä, jossa tarkasteltiin syitä lastenhankinnan lykkäämiseen. Tuolloin otsikoihin nousivat nuorten aikuisten kauhukuvat automarketeissa ravaavista ”prismaperheistä” ja siitä, että lapsen syntymän nähdään tarkoittavan loppua muulle elämälle.

Miettinen korostaa, että mielikuvien vuoksi lasten hankkimista voidaan lykätä, mutta ne tuskin riittävät syyksi olla hankkimatta lapsia lainkaan.

– Kärjistämällä saa toki vetäviä otsikoita, mutta samalla se voi lisätä syyttelyä vapaaehtoisesti lapsettomia kohtaan.

Miehet pääsevät vähemmällä

Erityisen paljon syyllistämistä kokevat vela-naiset. Miettisen mukaan miehet saavat usein olla rauhassa siksi, että kun naisten oletetaan luonnostaan haluavan tulla äidiksi, miehen kohdalla parisuhde- ja rationaaliset syyt hyväksytään helpommin.

Saman on havainnut Vapaaehtoisesti lapsettomat -yhdistyksen puheenjohtaja Soile Rajamäki. Osasyyksi hän arvioi biologiaa, joka pakottaa naiset miettimään asiaa aktiivisesti ja miehiä aiemmin, mutta samalla asenne kielii yhteiskunnan rakenteista.

– Äitiys nähdään edelleen naiseuden perimmäisenä täyttymyksenä ja nainen lapsen ensisijaisena huoltajana, hän sanoo.

Yhdistyksen kautta Rajamäki on nähnyt vapaaehtoisen lapsettomuuden moninaiset taustat. Yhteistä jäsenille on se, että päätös on tehty tietoisesti, eli lapsettomuus ei ole elämäntilanteiden tuoma sattuma. Lisäksi monet ovat tienneet jo hyvin nuoresta, etteivät halua lapsia.

Myös Rajamäki toivoo, että alhaiseen syntyvyyteen liittyvässä keskustelussa keskitytään lapsia haluavien tukemiseen, ei velojen syyttelyyn tai prismaperheisiin.

– Tasa-arvoa on se, että kullakin on vapaus valita ja ettei väestöryhmiä syrjitä valintojensa perusteella.