10-vuotias lapsi oli lukutaidoton – Jyväskylän pitää "tilkitä aukko", joka mahdollisti lapsen eristämisen koulusta ja terveydenhuollosta

Jyväskylän kaupungin sivistyksen toimialajohtaja Eino Leisimon mukaan kaupungin tulee tarkasti käydä läpi tapaus, jossa vanhemmat onnistuivat eristämään lasta useita vuosia. 10-vuotias laiminlyöty lapsi oli lukutaidoton ja jäänyt motorisesti 5–6-vuotiaan tasolle. Vanhemmat olivat lyöneet laimin neuvolakäynnit sekä koulun järjestämät tapaamiset.

Keski-Suomen käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona lapsen vanhemmille ehdollista vankeutta sekä 12 000 euron korvaukset lapselleen tilapäisestä haitasta.

– Meidän on löydettävä ja tilkittävä aukko, joka mahdollisti sen, että lapsi jäi pimentoon koulutoimelta, terveydenhuollolta ja sosiaalityöltä. Tämä tarkoittaa tiedonkulkua ja arkisia käytänteitä. Prosessi vaatii tarkkaa purkamista. Olen tapauksessa vielä lehtitietojen varassa, mutta tällaisen ei pitäisi olla mahdollista. Käytänteitä on kehitettävä, Leisimo toteaa.

Perusopetuksen palvelujohtaja Tuija Rasinen arvioi, että kotiopetuksessa on Jyväskylässä 10–20 lasta. Hän muistuttaa, että kotiopetus on eri asia kuin kotona opiskelu.

– Lapsi voi opiskella kotona tilapäisesti esimerkiksi terveydellisistä tai sosiaalisista syistä, jolloin vastuu opetuksesta säilyy kuitenkin koulutoimella. Kotona opiskelemisen jakso voi kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon ja tarvittaessa pitempäänkin. Asiasta neuvotellaan ja sovitaan yleensä yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa, Rasinen kertoo.

Jos taas huoltaja haluaa ottaa lapsensa kotipetukseen, mihin hänellä on oikeus, myös vastuu opetuksesta siirtyy huoltajalle. Kunnan opetustoimi on silti valvomassa opintoja.

– Kunnan vastuulla on seurata opintojen edistymistä myös kotiopetuksessa. Lapselle nimetty tutkiva opettaja arvioi opintojen edistymistä muutamia kertoja vuodessa. Pääsääntöisesti menettely toimii perheiden kanssa kitkatta, mutta pahimmissa tapauksissa voi olla, että huoltaja ja lapsi eivät jostain syystä esimerkiksi tule sovittuihin tapaamisiin, Rasinen sanoi.

Silloin on löydettävä Leisimon mainitsema aukko systeemissä ja saatava yhteys lapseen.

– Tässä esille nousseessa tapauksessa on piirteitä siitä, että perhe on tietoisesti hämännyt kaupunkia, Leisimo pohtii.

Lastensuojelu on viimesijainen toimija tällaisissa tapauksissa. Siihen nähden ensisijaisia ovat neuvola, terveydenhuolto, varhaiskasvatus ja koulutoimi. Lastensuojelun palvelupäällikkö Anne Seppälä tuntee tapauksesta päällimmäisenä surua.

– Tapauksessa perhe on kohdellut lasta sisaruksiin nähden eriarvoisesti ja kaikkiaan hyvin monitasoisesti laiminlyönyt erityistukea tarvitsevaa lasta. Viranomaisten täytyisi toimia saumattomasti, mutta nyt näin ei ole tapahtunut, Seppälä pohtii.

Tiedon kulku on avainasia, mutta sille on myös käytänteissä esteitä.

– Meillä on perheissä vahva yksityisyyden suoja. Lisäksi terveystiedot ovat salassa pidettäviä eli lastensuojeluviranomaisilla ei ole niitä käytössä. Toisaalta myös lastensuojelun tiedot ovat salassa pidettäviä, eli niitä emme voi luovuttaa muille toimijoille. Se on selvä, että ilman tietoa ei voi toimia, Seppälä sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .