26 faktaa synttäreitään viettävästä Jyväskylästä – tiesitkö nämä kaikki?

Jyväskylän kaupunki täyttää tänään sunnuntaina 178 vuotta. Tässä on tietopaketti Harjun ja järven välistä.

1) Venäjän keisari Nikolai I allekirjoitti kaupungin perustamisasiakirjat 22. maaliskuuta 1837.

Seuraavan vuoden lopussa Jyväskylässä oli 189 asukasta. Ensimmäinen paljasjalkainen jyväskyläläinen oli 4.4.1838 syntynyt kultasepän poika Johan Gustav Sund. Vuonna 1880 kuolleen Sundin hauta on Jyväskylän vanhalla hautausmaalla. Kondiittorina toiminut Sund oli kaupungin ensimmäinen syntyperäinen käsityöläismestari.

2) Jyväskylän Raittiusseuran perusti vuonna 1846 kauppias Peter Smirnoff.

Hän ei tiettävästi ole sukua venäläisen Smirnoff-vodkamerkin 1860-luvulla perustaneelle Pjotr Smirnoville.

3) Kaupungin ensimmäinen biljardihuone avattiin vuonna 1852.

Kirjansitojamestari J.H. Laaksonen puolestaan perusti Jyväskylän ensimmäisen kaupunginkellarin vuonna 1869. Kauppakatu 22:ssa sijainnut ravintolakellari Otava sai pian huonon maineen siellä vietetyn paheellisen elämän takia.

4) Oluttehdas aloitti Jyväsjärven rannassa nykyisen Lounaispuiston alapuolella vuonna 1860.

Oluttehdas muuttui Jyväskylän juomatehtaaksi 1883. Tehdas muutti nykyiselle paikalleen Vapaudenkadun varteen vuonna 1909. Syynä tähän oli tiukentunut alkoholipolitiikka, jonka takia kaupunki ei halunnut jatkaa alkuperäisen tontin vuokrasopimusta. Yrityksen pääosakas oli Kuokkalan kartanon omistaja liikemies Julius Johnsson, joka rakennutti uuden tehtaan Wivi Lönnin suunnitelmien mukaan.

5) Vuonna 1863 Jyväskylässä oli tuhat asukasta.

Alkuvaiheessa asukaspulasta kärsineen tuoreen kaupungin ensimmäisen asemakaavan kaikki tontit oli myyty vuonna 1863.

6) Liikemies Heikki Fabian Helmisen perustaman Keski-Suomi-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 7. tammikuuta 1871.

Keski-Suomi oli Keskisuomalaisen edeltäjä. Nykyisen nimensä lehti sai Keski-Suomen ja vuonna 1888 aloittaneen Suomalainen-lehden yhdistyessä tammikuussa 1918.

7) Maan ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Jyväskylän lyseo, perustettiin vuonna 1858.

Suomen ensimmäinen suomenkielinen kansakoulun opettajaseminaari aloitti 1863 ja ensimmäinen suomenkielinen tyttölyseo 1864. Vuonna 1934 opettajaseminaari muutettiin ylioppilaspohjaiseksi kasvatusopilliseksi korkeakouluksi. Jyväskylän yliopiston ensimmäinen rehtori oli Kaarle Oksala.

8) Ensimmäinen lennätin Jyväskylään saatiin  vuonna 1875.

Ensimmäinen puhelu taas soitettiin 1878, kun kauppias Helminen pirautti Jyväskylästä Muurameen. Rautatie saapui 1897 Jyväskylä–Haapamäki-rataosuuden valmistuessa.

9) Jyväskylän kaupunginkirkko oli valmistuessaan vuonna 1880 Keski-Suomen ensimmäinen kivikirkko.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehti L. I. Lindqvist ja se korvasi Cygnaeuksen puistossa sijainneen vuonna 1775 rakennetun puukirkon. Vanha puukirkko purettiin tarpeettomana vuonna 1888.

10) Nykyisellä Toivolan vanhalla pihalla sijaitseva Sparvinin talo vuodelta 1861 on Jyväskylän keskustan vanhin alkuperäisellä paikallaan sijaitseva talo.

Toivolan vanhan pihan tontille vuonna 2007 siirretyt Keski-Suomen museon käsityöläiskodit, 1842 rakennettu Kuparisepän talo ja 1844 valmistunut Puusepän talo, ovat puolestaan vanhimpia edelleen pystyssä olevia jyväskyläläistaloja. Kaupungin keskustassa ei ole enää yhtään asuinrakennusta perustamisvuodelta 1837.

11) Kaupungin vanhin kivitalo on Seminaarinkatu 32:ssa sijaitseva vuonna 1851 valmistunut punatiilirakennus.

Alun perin kaupungin viljamakasiiniksi rakennettussa talossa ovat toimineet myös Jyväskylän tieteellinen kirjasto, kaupunginkirjasto ja Suomen käsityön museo. Nykyisin rakennus on Jyväskylän yliopiston Rehtoraatti.

12) Gummeruksenkadun alapäässä on vanha venepollari, joka lienee pystytetty vastaperustetun kaupungin rantaan.

Jyväsjärvi liplatti tuohon aikaan reilusti keskustaa lähempänä. Järveä on täytetty sittemmin useaan kertaan: jo rautatie 1800-luvun lopulla rakennettiin täyttömaalle. Jyväsjärvi saastui 1940-luvulle tultaessa uimakelvottomaan kuntoon. Älylän ja Seminaarinmäen jätevedet juoksivat avo-ojissa järveen, ja myös toinen kaupungin pääviemäreistä laski suoraan puhdistamattomana järveen Oluttehtaan edustalla.

Mattilanniemen alueella toimi 1950–70-luvuilla kesäisin kaatopaikka ja talvisin lumenkaatopaikka.

13) Ensimmäinen auto ilmestyi kaupunkiin vuonna 1905.

Kruisailu keskustassa oli tuohon aikaan melkoisen möykkyistä puuhaa, sillä Kauppakatu sai kivipinnan vasta vuonna 1926.

14) Tuleva arkkitehtisuuruus Alvar Aalto kirjoitti ylioppilaaksi Lyseon lukiosta vuonna 1916.

Aalto suunnitteli myöhemmin kaupunkiin useita rakennuksia, kuten Työväentalon (1925), alun perin Suojeluskuntatalona tunnetun Valtiontalon (1929) ja yliopiston päärakennuksen (1954–56).

15) Harjun portaat valmistuivat vuonna 1925.

Kun portaita alettiin suunnitella vuonna 1923, kaupungininsinöörinä toimi Oskar Nero. Hänen mukaansa portaita alettiin kutsua Neron portaiksi. Käytännössä rakentamistyötä johti Neron seuraaja, kaupungininsinööri J. E. Järvilehto. 150 metriä pitkät portaat rakennettiin työttömyystöinä vuonna 1925.

Nykyisen 20 metriä lyhyemmän muotonsa portaat saivat 1960-luvun alussa. Alunperin ne ulottuivat nykyisen Yliopistonkadun keskikohdalle. Lisäksi vuonna 1968 portaikon vanhan keskitasanteen kaupunginpuoleista muuria madallettiin ja reunamuurit täytettiin, jottei niille enää kiipeiltäisi. Samalla haluttiin vähentää ”epäsosiaalista käyttäytymistä” muurien suojissa.

16) Harjun stadion vihittiin käyttöön vuonna 1926.

Siellä pelattiin pesäpalloa 1930-luvulta 1960-luvulle. Jalkapalloa Harjulla on pelattu 1930-luvulta.

17) Ensimmäinen ruutukaava-alueen asfaltoitu katu oli nykyisin Yliopistonkatuna tunnettu Harjukatu.

Se sai asfalttipinnan kesällä 1939 Vaasankadun ja Kilpisenkadun kulmilla sijainneen vanhan palokunnanmäen väliseltä alueelta. Samana kesänä asfaltoitiin myös Sammonkatu Väinönkadun ja Kansakoulukadun väliseltä osuudelta. Jo edellisenä vuonna oli asfaltoitu muutamia jalkakäytäviä.

Vaasankadun mukulakiveytys poistettiin vuonna 2003. Perinteistä mukulakivikatua on keskustassa enää Seminaarinkadulla.

18) Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluneet Tourulan, Nisulan ja Halssilan esikaupungit sekä osa Keljosta ja Viitaniemi liitettiin kaupunkiin vuonna 1941.

Lahjaharju siirtyi osaksi kaupunkia 1948. Keltinmäki, Keljonkangas, Kuokkala, Mannila, Seppälänkangas ja Äijälä liitettiin 1965. Säynätsalo seurasi perässä 1993. Korpilahti, Jyväskylän maalaiskunta ja Jyväskylän kaupunki yhdistyivät uudeksi Jyväskyläksi vuonna 2009.

19) Vuonna 1953 rakennetun Harjun Vesilinnan tornin kello on lahja Jyväskylän ruotsalaiselta ystävyyskaupungilta Eskilstunalta.

Harjulle vuonna 1887 rakennettu Oskar Toikan suunnittelema puinen näkötorni purettiin talvisodan aikana ilmatorjunnan tieltä.

20) Vaajakosken moottoritie valmistui vuonna 1977, Rantaväylä 1989.

Rantaväylän kanssa samaan aikaan, 23.10.1989 avattiin myös Kuokkalan silta, joka oli valmistuessaan Suomen neljänneksi pisin tiesilta. Sen pituus on 480 metriä. Sillan tekeminen maksoi noin 50 miljoonaa markkaa.

21) Jyväskylän nykyisen vaakunan on piirtänyt graafinen suunnittelija Jussi Jäppinen vuonna 2000.

Jäppisen vaakuna pohjautuu taiteilija Olof Erikssonin 1950-luvulla tekemään malliin.

22) Jyväskylän perusopetuksessa olevat oppilaat puhuvat tällä hetkellä 55:ttä eri äidinkieltä. 

Oman äidinkielen opetusta annetaan tällä lukukaudella 20 kielessä. Kielet ovat albania, arabia, dari, englanti, espanja, heprea, hollanti, karen, kiina, kinyaruanda, kurdi, persia, pohjoissaame, ranska, saksa, somali, thai, unkari, venäjä ja viro.

23) Jyväskylässä on 30 041 ulkovalaisinta.

Niiden toimimiseen tarvitaan 1 212 kilometriä kaapelia. Jos liikuntapaikkojen valaisimetkin lasketaan mukaan, on kokonaismäärä noin 32 000. Viime vuonna sähköä kului ulkovalaistukseen 9 192 megawattituntia.

Kaupungin valaisussa pyritään koko ajan ympäristöystävällisempään suuntaan. Neljän viime vuoden aikana on uusittu noin 16 000 lamppua. Viime vuonna ulkovalaistus kulutti vähemmän energiaa kuin vanhan Jyväskylän kaupungin valaistusverkko vuonna 2008. Jyväskylän maalaiskunta ja kaupunki eivät olleet tuolloin vielä yhdistyneet.

24) Jyväskylässä on katuja noin 500 kilometriä.

Kaupungissa on lisäksi lähes saman verran Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ely-keskus) ylläpitämiä yleisiä teitä. Kaupunkialueella on myös useita satoja kilometrejä yksityisteitä.

Jyväskylässä on 64 liikennevaloristeystä. Liikenneopastimia niissä on 1 200 kappaletta.

25) Kaupungin korkein kohta on Korpilahden Moksin kylän Uutelanmäki, joka  nousee 258 metrin korkeuteen.

Ennen vuoden 2009 kuntaliitosta Jyväskylän korkein kohta oli 249 metriin yltävä Pirttimäki. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Harjun Vesilinnan torni nousee ilman antenneja 178 metriä merenpinnasta.

26) Jyväsjärven idyllisestä puiden reunustamasta rantabulevardista on pieni pätkä tallella Hannikaisenkadun varressa Vaasankadun ja Cygnaeuksentien välisellä alueella.

Alkuperäinen Rantapuisto ja bulevardi ovat jääneet rautatien ja moottoritien alle. Vuonna 1844 rakennettu Rantapuiston paviljonki purettiin 1944. Rantapuisto hävisi hiljalleen 1970-luvulla, kun siitä alettiin nipistää paloja niin Hannikaisenkadun leventämiseen, ratapihan laajentamiseen kuin läpikulkutiesuunnitelmia varten.

Lähteet: Keski-Suomen museo, Jyväskylän kaupunki, Keskisuomalaisen arkisto.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .