952 ansioitunutta palkitaan - Tiesitkö nämä faktat kunniamerkeistä?

Tämän kierroksen korkeimman kunniamerkin, 1. luokan Vapaudenristin rintatähtineen, saa kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Helsingistä.

Tasavallan presidentti on antanut Puolustusvoimain lippujuhlapäivänä lauantaina 4. kesäkuuta yhteensä 952 kunniamerkkiä. Ne tulivat julkisiksi keskiviikkona 1. kesäkuuta.

Kunniamerkit ovat julkisen arvonannon osoituksia. Suomen tasavallan sotajoukkojen ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim ehdotti pian Suomen itsenäistymisen jälkeen helmikuussa 1918 kunniamerkin (Vapaudenristi) perustamista urhoollisuuden ja kansalaisansioiden palkitsemiseksi.

Tasavallan presidentti palkitsee kansalaisia ritarikuntien kunniamerkkien lisäksi arvonimillä. Valtiolliseen palkitsemisjärjestelmään kuuluvat myös muut asetuksella perustetut kunniamerkit, joista useimpia antaa asianomainen ministeri.

Moni tuntee ritarikuntien kunniamerkit huonosti. Kuka sellaisen voi saada? Mikä niistä on arvokkain? Pitääkö se palauttaa kuoleman jälkeen? Etsimme vastaukset kuuteen kysymykseen.

1. Montako ritarikuntaa Suomessa on? Suomessa toimii kolme virallista ritarikuntaa: Vapaudenristin ritarikunta (VR), Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) sekä Suomen Leijonan ritarikunta (SL). Niiden kaikkien suurmestari on tasavallan presidentti. Apunaan suurmestarilla on ritarikunnan hallitus. SVR:llä ja SL:llä on yhteinen hallitus.

Vanhin ritarikunnista on Vapaudenristin ritarikunta. Vapaudenristi ja Vapaudenmitali perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 4. maaliskuuta 1918. Sotilasansioritarikunnaksi Vapaudenristin ritarikunta määrättiin asetuksella 16. joulukuuta 1940. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta perustettiin vuonna 1919 ja Suomen Leijonan ritarikunta vuonna 1942.

2. Kuka voi saada kunniamerkin?

Vapaudenristin ritarikunnan kunniamerkki voidaan antaa Puolustusvoimien sotilaille sotilaallisista ansioista, siviili- ja sotilashenkilöille maanpuolustusansioista, suomalaisille joukko-osastoille, järjestöille ja laitoksille sodan aikaisista ansioista sekä kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä ansioituneille suomalaisille.

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä annetaan isänmaan palveluksessa ansioituneille kansalaisille tunnustukseksi huomattavista siviili- ja sotilasansioista. Henkilön henkilökohtaisten ansioiden tulee olla keskitason yläpuolella, ja henkilön on pitänyt osoittaa ne omalla ammattitaidollaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Edellytyksenä on lisäksi hyvämaineisuus.

Kaikkien ritarikuntien kunniamerkkejä voidaan antaa myös ulkomaalaisille.

3. Mikä kunniamerkeistä on korkein?

Ritarikuntien kunniamerkeistä korkein on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen. Seuraavilla sijoilla ovat Vapaudenristin suurristi, Suomen Valkoisen Ruusun suurristi, Suomen Leijonan suurristi sekä Vapaudenristin 1. luokan Mannerheim-risti. Tämän kierroksen korkeimman kunniamerkin, 1. luokan Vapaudenristin rintatähtineen, saa kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Helsingistä. Hän on viimeksi toiminut Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä. Kyseinen kunniamerkki tulee arvojärjestyksessä kuudentena. Katso kunniamerkkien keskinäinen järjestys täältä.

4. Kuka voi ehdottaa kunniamerkin saajaa?

Vapaudenristin kunniamerkkiä voivat esittää viranomaiset, järjestöt ja yksityiset kansalaiset. Esitykset lähetetään Vapaudenristin ritarikunnan hallitukselle Pääesikuntaan.

Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkkejä voivat ehdottaa organisaatiot, yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt. Ehdotukset lähetetään usein asianomaisille keskusjärjestöille tai vastaaville organisaatioille, kuten aluehallintovirastoille, jotka toimittavat ne edelleen asianomaiselle ministeriölle. Valtioenemmistöisten yhtiöitten ja valtion osakkuusyhtiöitten ehdotukset lähetetään valtioneuvoston kansliaan.

5. Miten kunniamerkki luovutetaan?

Kunniamerkin ilmoittamisesta saajalle henkilökohtaisesti ja sen luovuttamisesta hänelle vastaa pääsääntöisesti ehdottaja. Kunniamerkin luovutustilaisuus suositellaan järjestettäväksi kolmen kuukauden kuluessa kunniamerkin antamispäivästä. Kunniamerkki luovutetaan saajalleen kotelossa tai se kiinnitetään pukuun. Tilaisuuden tulee olla arvokas myös pukeutumisen osalta.

6. Pitääkö kunniamerkki palauttaa kuoleman jälkeen? Suomalaisia kunniamerkkejä ei tarvitse palauttaa saajan kuoleman jälkeen. Ulkomaisten kunniamerkkien osalta toimitaan kunniamerkin antaneen ritarikunnan sääntöjen mukaisesti. Jos kunniamerkin saaja on ehtinyt kuolla ennen suurmestarin päätöstä kunniamerkin antamisesta, se palautetaan ritarikunnalle.

Lähteet: Vapaudenristin ritarikunta, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat