Aarnion ex-alainen Rainiala osoittaa syyttävällä sormella asetus- ja määräysviidakkoon – "Ei virkamies voi alkaa keksiä niitä omasta päästään"

Syyttäjä tiukkasi poliisijohdon virkarikoskäräjillä kuultavalta Petri Rainialalta sitä, mitä poliisin ylijohdossa tiedettiin tietolähdetoimintaan liittyvistä ongelmista. Usean kysymyksen sarjalla syyttäjä sai puristettua ulos sen, että säännösten tulkinnanvaraisuudesta poliisiylijohto oli Rainialan mukaan tietoinen ”varmaankin” vuodesta 2010 lähtien. Rainialan kirjallisessa vastauksessa puhutaan vuodesta 2009.

Syyttäjä pyysi tarkentamaan, oliko ylijohdolle kerrottu, että tietolähderekisteri on tyhjä ja että säännökset ovat kaikilta osin epäselvät.

–  Hirveän vaikea muistaa, mitä on keskusteltu.

Syyttäjä kysyi, kenelle tarkalleen ylijohdossa Rainialan mukaan tieto on kulkeutunut. Syyttäjä luetteli nimiä, joiden kohdalla Rainiala vastasi muun muassa, että ”vaikea sanoa”.

–  Hyvin vaikea sanoa, mitä kenellekin on kerrottu. On kerrottu jokaiseen paikkaa, joita eteen tulee.

Syyttäjä viittasi esitutkintapöytäkirjaan, jonka mukaan Rainiala on sanonut keskustelleensa asiasta ainakin Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä toimineen Robin Lardotin kanssa.

–  Se on virhekirjaus, en ole Lardotin kanssa näistä asioista puhunut.

Myöhemmin kysyttäessä Rainiala sanoi, ettei ole keskustellut tietolähdekysymyksistä myöskään entisen poliisiylijohtajan Mikko Paateron eikä Helsingin poliisin entisen komentajan Jukka Riikosen kanssa.

Oikeuden puheenjohtaja tuohtui syyttäjien kysymyksiin

Ajoin kuuleminen meni Rainialan ja syyttäjän päälle puhumiseksi ja väittelyksi. Närää herätti esimerkiksi se, että osapuolet eivät olleet samalla sivulla siitä, mistä puhutaan. Samoja kysymyksiä kuultiin moneen kertaan ja niitä seurasi väittely siitä, antoiko Rainiala jo niihin vastauksen vai ei.

–  Vastaatteko tähän kysymykseen?

–  Minä vastasin jo.

–  No ihan ohi meni minulta.

Tämän jälkeen oikeuden puheenjohtaja ehdotti, jos kysymys esitettäisiin uudestaan ja näin syyttäjä aloitti alusta.

Iltapäivällä puheenjohtajan ja syyttäjän välillä syntyi vääntöä siitä, miten Rainialan lisensiaatin työtä sai kuulemisessa käyttää, kun sitä ei ollut merkitty kirjalliseksi todisteeksi, mutta syyttäjät viittailivat sen sisältöön kysymyksissään. Puheenjohtaja katsoi, että työtä oli istunnossa käytetty esitutkintamateriaalin tavoin, mikä hänen mukaansa on ”pelottavaa”. Äänen volyymi nousi, kun hän esitti kritiikkiä syyttäjien kysymyksille.

–  Minä harvoin olen ymmärtänyt tässä jutussa teidän kysymyksenasettelua, puheenjohtaja sanoi.

Sormi osoittaa sääntöviidakkoon

-

"koko valtakunnassa ongelmallinen"

Aamupäivällä kuulemisessaan Rainiala selosti käräjäoikeudelle näkemystään tietolähdetoimintaan vuosien varrella liittyneistä säännöksistä, määräyksistä ja ohjeistuksista. Tarkemmin puhe oli niiden puutteista, puuttumisesta tyystin sekä keskinäisistä ristiriitaisuuksista.

Poliisitarkastajana Jari Aarnion johtamassa Helsingin huumepoliisissa työskennelleen Rainialan mukaan ongelmat tietolähdetoimintaan liittyvien lakien ja asetusten tasolla olivat niin isoja, ettei niitä voinut paikallinen poliisilaitos toiminnassaan oikaista.

–  Se on ollut minulle problemaattinen asia, ja se on ollut koko valtakunnassa ongelmallinen, Rainiala sanoi.

Rainiala tuli Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta vastaavaksi poliisimieheksi viime vuosikymmenen lopulla. Hän sanoi, ettei saanut tällöin edeltäjältään minkäänlaista viestikapulaa. Poliisilaitoksessa oltiin Rainialan mukaan odottavassa tilassa.

–  Säännöksistä oli pääteltävissä, että oli tulossa jotain lisää. Niitä jäätiin sitten odottamaan.

–  Ajatus oli koko ajan se, että odotetaan määräyksiä. Ei haluttu lähteä sooloilemaan asioiden kanssa.

Rainialan tehtävä tietolähdetoiminnasta vastaavana poliisina alkoi sen jälkeen, kun Aarnion johtama huumepoliisi siivosi rekisterit puhtaaksi viime vuosikymmenen lopulla. Tämän jälkeen laitoksella ei merkitty lähteitä rekisteriin vuosiin. Syyttäjän mukaan lähteet olisi pitänyt asetusten ja määräysten mukaan rekisteröidä.

Rainiala muisti kyllä keskustelleensa, muttei sitä, kenen kanssa

Syyttäjä ihmetteli sitä, mistä Rainialan neuvottomuus johtui, kun hän kerran oli tietolähdetoiminnan asiantuntija, syyttäjän mukaan mahdollisesti koko poliisihallinnon paras. Syyttäjä referoi Rainialan omaa lisensiaatin työtä, jossa puhuttiin tietolähdetoiminnan kirjaamisen tärkeydestä muun muassa läpinäkyvyyden ja lähteen perusoikeuksien näkökulmasta.

–  Mikä esti kirjaamista? syyttäjä kysyi.

–  Se (lisensiaatin työn kuvaama kirjaaminen) oli tavoiteltava tila, mutta sitä ei voinut toteuttaa.

Rainiala totesi, että virkamiehen tehtävä on noudattaa sääntöjä, ei tehdä niitä.

–  Ei virkamies voi alkaa keksiä niitä omasta päästään.

Syyttäjä kysyi Rainialalta, välittikö hän jollekin viestiä siitä, ettei hänen saamaansa tehtävää voi toteuttaa. Rainiala totesi, että käskyt tulivat hänelle ylhäältä päin ja hän vain noudatti niitä samalla, kun odoteltiin poliisin ylijohdolta tarkentavia ohjeita.

Rainialan mukaan keskusteluja tietolähdetoiminnan toteuttamiseen liittyvästä ongelmallisuudesta kuitenkin käytiin, mutta hän ei muistanut kenen kanssa. Syyttäjä kysyi häneltä, kenen kanssa niitä olisi Rainialan asemassa pitänyt käydä.

–  Aarnion, Rainiala sanoi.

Hän kuitenkin tarkensi vielä, että kyse on niin vanhoista asioista, ettei hän voi muistaa, käytiinkö keskusteluja Aarnion kanssa todellisuudessa vai ei.

Syytteessä yhteensä kahdeksan virkamiestä

-

kaikki kiistävät

Rainialaa syytetään osaltaan Helsingin poliisin tietolähdetoiminnassa ilmenneistä epäselvyyksistä. Syyttäjän mukaan Rainiala rikkoi tahallaan virkavelvollisuuttaan vuosina 2009–2013 ja laiminlöi velvollisuuttaan huolehtia, että tietolähdetoiminta on sisäministeriön asetuksen mukaista. Rainiala työskenteli Helsingin poliisilaitoksella tietolähdetoiminnasta vastaavana poliisimiehenä.

Syyttäjä vaatii oikeudenkäynnissä Aarniolle ja Rainialalle enintään neljän kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. Syytettynä on kaikkiaan kahdeksan virkamiestä, Rainialan, Aarnion ja Lardotin lisäksi muun muassa entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, Helsingin poliisin hyllytetty päällikkö Lasse Aapio ja Helsingin entinen poliisikomentaja Jukka Riikonen. Kaikki kiistävät syytteet.