Aatelisneito sai renkinsä Jumalaan vetoamalla – Tätä oli 1600-luvun rakkaus

Aatelisneito Magdalena Catharina Zebotaijoff rakastui tulisesti isänsä ratsumieheen Simo Antinpoikaan. Tunne oli molemminpuolinen, mutta neidon isä haastoi kosijan oikeuteen noituuden takia. Tositarina osoittaa, että rakkaus kuului 1600-luvulle siinä kuin nykyaikaankin.

– Minun sydämeni suuntautui heti sinuun, aivan kuin joku olisi valellut lämmintä vettä sen päälle, kuvaa Magdalena säilyneessä oikeusasiakirjassa Simon kohtaamista.

Isä, kapteeni Zebotaijoff asettui säätyeron takia vastahankaan tytön raskaudesta huolimatta.

Pariskunnan tarina on yksi lähes 700 oikeusjutusta, jotka tutkija Hanna Kietäväinen-Sirén kahlasi läpi selvittäessään rakkautta 1600-luvulla. Väitös kyseenalaistaa myytin ajan tunnekylmyydestä.

– Uuden ajan alun ja nykyajan ihmisillä on yllättävän samankaltaisia käsityksiä rakkaudesta. Miehen ja naisen välinen rakkaus käsitettiin tuolloinkin seksuaaliseksi. Suhteisiin kuului myös hellyyttä, halailua, lahjoja ja välillä kaksimielisiä puheita, hän sanoo.

Ystävyyttä mutta ei tasa-arvoa

Miesten ja naisten suhteet määriteltiin erityiseksi ystävyydeksi. Siihen kuuluivat vapaaehtoisuus ja huolenpito, myös rahvasväen parissa.

– Perustava ero on siinä, että meille rakkaus on tasa-arvolle perustuva vastavuoroinen suhde. Ennen avioliitto oli hierarkkinen suhde, jossa mies oli ylempänä ja nainen alempana.

Esivalta ja uskonto myös säätelivät ja ohjasivat tunteita paljon enemmän kuin nykyisin. Vallankäytöllä pönkitettiin sukupuolihierarkiaa ja yhteiskuntajärjestystä.

Tosielämä oli värikkäämpää. Miehet saattoivat vietellä naisia "suloisilla ja houkuttelevilla puheilla". Naimattomat lupailivat avioliittoa, naineet pakomatkaa, jos nainen tulee raskaaksi. Salavuoteudesta eli avioliiton ulkopuolisesta seksistä syytettyjen naisten kannatti oikeudessa vedota miesten hännystelyyn, joka katsottiin lieventäväksi asianhaaraksi.

Magdalenan ja Simon tarina päättyi onnellisesti. Pari vetosi Jumalan kaitselmukseen, ja tyttö uhkasi isäänsä jopa itsemurhalla. Asia eteni kuninkaalle asti. Tutkija onnistui kaivamaan Tukholman kansallisarkistosta tuomion vuodelta 1696.

– Pari sai luvan avioitua, koska isän aatelisuutta ei voitu todistaa ja koska pari halusi kovasti naida toisensa.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .