Adoptioiden määrä ja kiinnostus adoptioon kasvussa, hakijoita kaivataan silti enemmän

Adoptioiden määrä kääntyi hienoiseen kasvuun Suomessa viime vuonna. Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tilastojen mukaan Suomessa tehtiin viime vuonna lähes 400 adoptiota, kun vuonna 2016 niitä oli noin 350.

Koko vuosikymmentä tarkasteltaessa luvut ovat muutaman viime vuoden aikana olleet varsin vaisuja. 2010-luvun alkupuolella adoptioluvut olivat lähempänä viittäsataa.

–  Suomi on pieni vastaanottava maa, ja meillä on adoptioiden lähtömaissa kontakteja vähemmän. Jos joku iso kontakti lähtee, se vaikuttaa heti adoptioiden määrään, valottaa Adoptioperheet ry:n toiminnanjohtaja Anu Uhtio.

Kansainvälisiä adoptioita tehtiin hieman yli sata ja noin 30 enemmän kuin vuotta aiemmin. Uhtiolle tämä kertoo, että lähtömaassa olevien adoptiota valmistelevien toimijoiden tilanne on entistä vakaampi. Adoptioita voitaisiin tehdä Suomeen enemmänkin, jos adoptiohakijoita olisi riittävästi.

–  Tällä hetkellä tilanne on se, että hakijoita kaivataan lisää. Vaihtelua toki on, mutta prosessit eivät ole keskimäärin pitkiä, kun katsotaan pidemmällä aikavälillä.

Pelastakaa Lapset -järjestön mukaan hakijoiden määrä ja adoptiosta kiinnostuneiden kyselijöiden määrä on ollut hienoisessa kasvussa, mikä voisi enteillä adoptioiden lukumäärän kasvua tulevaisuudessa. Pelastakaa Lapset ja Interpedia toimivat Suomessa kansainvälisinä adoptiopalvelunantajina.

Keskimäärin adoptio kestää Suomessa muutamasta vuodesta neljään vuoteen. Adoptioneuvonta ja lupaprosessi ottavat vuoden ja lapsen odottelu yhdestä kolmeen vuotta.

Kotimaisia adoptioita tehtiin 292 eli kymmenen edellisvuotta enemmän. Adoptoiduista suurin osa oli alle 10-vuotiaita. Yli 18-vuotiaita adoptoituja oli heitäkin vajaa sata.

–  Usein kyse on sijaisperheessä varttuneesta henkilöstä ja kun he täyttävät 18, he haluavat juridisestikin vahvistaa siteensä siihen perheeseen, jonka kokevat perheekseen, Uhtio sanoo.

Valtaosa adoptioista perheensis

äisiä

Kaikista adoptioista noin 65 prosenttia oli perheensisäisiä. Tämä tarkoittaa, että aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli adoptoi puolisonsa lapsen. Perheen sisäisistä adoptioista 65 tapahtui rekisteröityjen parien perheissä.

Uhtion mukaan perheensisäiset adoptiot ovat perinteisesti näytelleet suurta roolia tilastoissa. Myös adoptio käy vierasperheadoptiota nopeammin.

–  Onhan se toki helpompi prosessi. Sehän on vain olemassa olevan tilanteen vahvistamista, siinä ei ole lupamenettelyä, eikä kenellekään pidä etsiä uusia vanhempia.

Adoptiossa ajoissa liikkeelle

Kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula Pelastakaa Lapset -järjestöstä sanoo, että adoptiohakijoiden ikä on verrattain korkea. Tämä rajaa sitä, minkä ikäistä lasta he voivat toivoa, ja useimmiten toivotaan pientä lasta.

–  Toivoisimme, että ihmiset lähtisivät adoptioon ajoissa. Adoption ei tarvitse olla viimesijainen vaihtoehto, vaan se on hieno ja hyvä tapa tulla perheeksi, Pärssinen-Hentula sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan kahden vanhemman adoptioissa hakijoiden keski-ikä oli tyypillisimmin 40–44 vuotta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Näin keskisuomalaiset kansanedustajat ovat valmistautuneet Linnan juhliin – Anne Kalmarin mustavalkoinen puku on kivijärveläistä tekoa, Piritta Rantasen tyylistä paljastui jo vilaus

Rautatientorin metroasemalla kokoontui äärioikeiston mielenosoittajia

Historian tohtori Ari T. Manninen Viitasaaren itsenäisyysjuhlassa: "Suomen selviäminen talvisodasta on ihme"

"Aika vakuuttunut olen siitä, että kutsu Linnaan ei tullut Temptation Islandin vuoksi" – radiojuontaja Harri Moisio pelkäsi ensin kutsun olevan väärennös

Video: Näin Keskisuomalainen seuraa Linnan juhlia – poikkeuksellisen paljon vieraita maakunnasta

Ruokalastit tyhjenivät Hurstin vähävaraisten itsenäisyyspäivän tilaisuudessa sadesäästä huolimatta

Supersiistijä halusi pukeutua käveleväksi mopiksi – Saana Tyni herättää keskustelua siivousalan arvostuksesta

Maistuisiko sinulle kalanmaksaterriini? Jyväskylän yliopiston tutkimushanke selvitti, että kalanmaksalle olisi kysyntää fine dining -ravintoloissa

Pelkän peruskoulun varaan jääminen on vähentynyt, mutta ei ole harvinaista

Informaatiosodan asiantuntija: "Poliittisesti herkkien aiheiden tutkijat joutuvat miettimään, haluavatko he puhua asioista omilla nimillään" – myös Linnaan kutsutut päätoimittajat korostavat tiedon merkitystä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.