Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt ja maa on sotatilassa

Räjähdykset vavahduttivat myös Suomen suurlähetystöä.

Viime torstaina Afganistanin pääkaupungista Kabulista Suomeen palannut Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki kuvaa maan tilannetta yksiselitteisesti: isossa kuvassa tilanne on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan ja maa on sotatilassa.

– Hallituksella on kolmasosa maasta, kapinallisilla noin 40 prosenttia ja loppu ei ole kenenkään hallussa.

Tällä hetkellä talibanien taistelukausi käy kuumana ja se kiihtyy ennen talvea, jolloin taistelijat vetäytyvät vuorille.

Sotatilan vavahdukset tuntuvat aika ajoin myös Suomen suurlähetystössä, vaikka se sijaitsee tarkoin vartioidulla ns. vihreällä vyöhykkeellä Kabulissa.

– Kun olin viime viikon tiistaina kirjoittamassa raporttia työhuoneessani, 500 metrin päässä vihreältä vyöhykkeeltä ison autopommin aiheuttama räjähdys vavahdutti rakennusta.

Ruohomäki on ulkoministeriön pitkäaikainen Afganistanin-asiantuntija, mutta on nyt virkavapaalla tutkijana. Kabulissa hän toimi väliaikaisesti Suomen edustustossa asiainhoitajana, kunnes uusi suurlähettiläs Hannu Ripatti aloitti tehtävässään 1. syyskuuta.

Ruohomäki kävi ensimmäisen kerran Afganistanissa vuonna 2003.

– Tilanne maassa on muuttunut merkittävästi. Länsimaalaiset eivät voi enää liikkua samoilla alueilla kuin silloin.

Tilanne erilainen syntyperäiselle väestölle

Afgaaneille tilanne on kuitenkin erilainen, sillä he sulautuvat valtaväestöön, eivätkä toimi maalitauluina kuten länsimaalaiset. Se on syy, miksi esimerkiksi ulkoministeriön matkustustiedotteiden perusteella ei voi päätellä sitä, millainen turvallisuustilanne on paikallisväestölle. Lisäksi maassa on edelleen alueita, jotka ovat suhteellisen rauhallisia.

– Jos Afganistanista on lähtenyt paremman elämän toivossa Eurooppaan eikä täytä YK:n pakolaiskriteereitä, palaaminen on mahdollista toisin kuin afgaaneille, joita vainotaan, Ruohomäki arvioi.

Vainon kohteina ovat esimerkiksi kristityt, seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat ja tulkkina länsimaiden Isaf-joukoille työskennelleet afgaanit. Isis-terroristien Afganistanin-haaran voimistuessa myös shiia- ja sunnimuslimien välinen kuilu on kasvanut, ja shiiamuslimit voivat olla vaarassa osassa maata. Aivan viime aikoina maassa on tehty kuusi iskua shiiamoskeijoihin.

– Suurin haaste palaaville on toimeentulon järjestäminen, jos sukua ei ole tukemassa. Maan talous on heikko ja työttömiä on paljon, Ruohomäki kuvaa.