Ahman ruokailuhetki tallentui riistakameraan Kannonkoskella – tuskin kyse Helsingissä havaitusta yksilöstä

Ahmoja on viimeisten parin vuoden aikana nähty useammassa paikassa jopa Helsinkiä, Vantaata ja läntistä Uuttamaatta myöten.

Tuorein tapaus varmistettiin viikko sitten viikonloppuna Helsingin Vuosaaren edustalta jäältä. Siellä hiihtoretkellä ollut pariskunta teki varman havainnon ahman isoista, 14,5 senttiä pitkistä ja 11 senttiä leveistä tassunjäljistä.

Petotutkija Ilpo Kojola piti Helsingissä tehtyä ahmahavaintoa mediassa merkittävänä ja arveli, että kyseessä on uros, "koska naaraat yleensä jäävät synnyinseuduilleen paikoilleen".

Tästä media innostui. Se luonnehti havaittua Vuosaaren yksilöä lemmenkipeäksi urokseksi, joka etsii pääkaupunkiseudulta seuraa, mutta jota se ei todellakaan tule keskeltä Helsinkiä löytämään.

Kojola myös totesi, että Helsingistä katsoen ahmojen lähimmät pesimisalueet sijaitsevat Karstulan ja Kannonkosken seuduilla Keski-Suomessa.

Ruokailuhetki tallentui riistakameraan

Neljää päivää myöhemmin Kannonkosken eteläosissa mökkeilevä jyväskyläläinen Lahja Lehmonen sai kännykkään hälytyksen riistakamerastaan. Kameran kuvissa parin minuutin välein nähtiin, miten luonnollinen luonto toimii.

Mökin pihatiellä oli menossa näytelmä, jossa täyskokoinen ahma ajoi metsäkaurista takaa, kaatoi sen ja rupesi muitta mutkitta ruokailemaan.

Lopulta ahma oli jättänyt osittain, vain etulavan päältä syödyn, kauriin raatona Lehmosen mökkitielle.

Oliko Helsingin tuhlaajapoika siis saapunut vain pienessä nälässä kotiin?

Suurpetomiehet tarkastivat jäännökset

Lehmonen ilmoitti tapauksesta ja ainutlaatuisesta tallennuksestaan paikallisille suurpetomiehille. Nämä tulivat tarkastamaan ja kuvaamaan kauriin raadon.

Joukolla miehet ihmettelivät, paitsi riistakameran kuvaan ensimmäistä kertaa tallentunutta tapahtumaa, myös sitä, miten oli mahdollista, että ahma oli tässä tapauksessa saanut kiinni vikkeläjalkaisen kauriin.

Ahman ilmestymistä Kivijärven–Kannonkosken maisemiin miehet eivät ihmetelleet, sillä seudulla on tämän vuoden alusta lukien tehty noin 20 havaintoa ahmasta jälkinä tai riistakamerasta sekä yksi näköhavainto järven jäältä.

Liian pitkä matka neljässä päivässä

Ryhmään kuulunut kannonkoskelainen Reijo Vesterinen arveli, etteivät Helsingin ja Kannonkosken ahmat ole sama eläin – Helsingin lopsottaja saattoi olla vaikka naaras.

Vaikka ahma liikkuukin laajalti, noin 20 kilometriä päivässä, ei aika olisi riittänyt Vuosaaren ahman siirtymiseen neljässä päivässä Helsingistä noin 250 kilometrin päähän Saarijärvelle ja Kannonkoskelle.

– Sitäpaitsi molemmat liikkuvat, ahmanaaraat ja -urokset, ruoan perässä, Vesterinen totesi.

Lehmosen piha-ahman ruokailutavat saattavat vaikuttaa ulkopuolisista haaskaavilta, mutta näin ei Vesterisen mukaan ole.

Hän on varma, että kauriin raato tulee täysin käytetyksi. Ahma itse saattaa tulla takaisin herkuttelemaan kauriilla. Samoin muut metsän eläimet pitävät huolen siitä, ettei eläinjätettä jää.

"Ei olla pelätty elukoita, eikä pelätä tulevaisuudessakaan"

Mökiltään lauantaina tavoitettu Lahja Lehmonen ei ollut enää millänsäkään viikon aiemmista tapahtumista.

– Ei me olla pelätty elukoita eikä aiota pelätä tulevaisuudessakaan. Hieman hämillään ollaan, kun emme ole eläimiä pihaan houkutelleet, hän tunnusti.

Lehmonen kertoi, että oli miehensä kanssa jo siirtänyt kauriin raadon tien penkalta kauemmaksi metsään.

– Mutta tässäkin välissä raatoa olivat ehtineet käydä syömässä ainakin korpit ja varikset, Lehmonen kertoi.

Ahmoja luoteisen Keski-Suomen alueella tuntuu riittävän. Viitasaaren seudulla niitä oli suurpetohavaintorekisterin mukaan tehty kuluvana vuonna jo 27, Saarijärven seudulla 12 sekä Karstulan ja Kyyjärven seudulla seitsemän.

– Meillä on täällä jo lisääntyvä ahmakanta. Vuonna 2014 syntyi kolme pentua, Vesterinen tietää.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .