Ahti Ruoppila vaati vappupuheessaan lisää rahaa teiden kunnossapitoon

Lue Ahti Ruoppilan vappupuhe kokonaisuudessaan.

SAK:n aluejohtaja, Keski-Suomen maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Ahti Ruoppila (sd.) vaati vappupuheessaan valtiota panostamaan lisää rahaa teiden kunnossapitoon. Suomen tiestö on Ruoppilan mukaan vaarallisen huonossa kunnossa.

Ruoppila tylytti maan hallitusta myös "kansaa kahtia jakavista kurjistuksista".

Lue alta Ruoppilan Kivijärvellä pitämä puhe kokonaisuudessaan.

Ahti Ruoppila Kivijärvellä 1.5.

Arvoisat kivijärveläiset, hyvät kuulijat

Erinomaisen hyvää Vappua ja suomalaisen työn päivää teille kaikille.
Ja heti alkuun lämpimät onnittelut 150-vuotiaalle Kivijärvelle,

Saarijärven-Viitasaaren seutukunta on merkittävä osa maakuntaamme, paitsi historiallisesti myös nykyään. Teillä on upeita vesistöjä, joiden arvo virkistyskäytössä kasvaa koko ajan. Myös laajat metsävarantonne ovat sitä vihreää kultaa, joita mm. uudistuvilla biotuotetehtailla jalostetaan yhä uudenlaisiin tuotteisiin ja sitä kautta vientimme kasvaa ja saamme kipeästi kaivattuja työpaikkoja ja verotuloja.

Teillä on hyvässä kunnossa oleva koulu, joten siltä osin olette rakentaneet tulevaisuutta viisaudella. Suomen huonoimpiin kuuluva huoltosuhde aiheuttaa teille harmaita hiuksia, mutta tasa-arvoisessa ja kaikista huolta pitävästä Suomessa kaikki asukkaat ovat velvoitettuja saamaan tarvitsemansa peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta. Siitä on pidettävä kiinni.

Suomen kaltaisessa, harvaanasutussa mutta maantieteellisesti laajassa maassa, on välttämätöntä että väylät ovat kunnossa. Tiet, rautatiet, vesiväylät ja tietoliikenneverkot ovat niitä verisuonia, joiden kautta elämä sykkii, ja ihmiset ja tavarat sekä tulevaisuudessa yhä laajemmin palvelut liikkuvat.
Tämän päivän Suomessa väylät eivät ole kunnossa. Eri puolilla Suomea liikkuessa, varsinkin autolla ajaessa huomaa, miten teiden korjausvelka on ylittänyt kipukynnyksen. Tännekin ajellessa sai jatkuvasti väistellä kuoppia ja reikiä, joita ei pystytä joka vuotisten routavaurioiden jäljiltä korjaamaan. Erityisesti alemman tason tieverkot vaativat lisää investointirahaa valtion budjettiin, liikenneturvallisuudesta on huolehdittava.

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto paitsi yrityksien kannalta, myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittymisen kannalta. Tiedon on siirryttävä luotettavasti ja turvallisesti joka hetki ja joka päivä.

-------------

Sipilän I ja toivottavasti viimeinen hallituskausi on palkansaajien onneksi pian päättymässä. Sipilän hallitusta on leimannut palkansaajavihamielinen asenne ja halu palauttaa isäntävalta työpaikoille. Työttömien ja palkansaajien kurjistaminen ja ammattiyhdistysliikkeen nujertaminen ovat olleet Sipilän hallituksen yhdistävä liima. Palkansaajien aseman kehitys käännettiin nyt ensikertaa heikennysten tielle.
Ne uhkakuvat, mitä porvarihallituksen päätöksistä ennakoitiin, ovat toden totta toteutuneet kolmen vuoden aikana. Sipilän hallitus on purkanut sitä, minkä 100-vuotias Suomi oli ehtinyt rakentaa yhteistyössä sisällissodan jälkeen.  

****
Nykyhallitus ei ole kunnioittanut ay-liikettä tasavertaisena kumppanina työmarkkina-asioiden valmistelussa ja katkaisi kolmikantavalmistelun pitkän perinteen. Tavoitteena oli pysyvästi muuttaa suomalaisen yhteiskunnan valtasuhteet työantajien eduksi.
Ensiksi yritettiin pakkosyöttää ay-liikkeelle sadan tunnin työajan pidennys. Sittemmin vaatimuksia ryyditettiin pakkolakiesityksillä, joka olivat häikäilemättömyydessään viety niin pitkälle, että ne rikkoivat perustuslakiamme ja Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksia.
Taistelu ay-liikettä vastaan on ollut Eurooppalaisessa kontekstissa poikkeuksellista, sillä missään muualla ei tällä tavalla haastettu työmarkkinajärjestöjen oikeutta sopia sunnuntai- ja ylityökorvauksista, vuosilomasta tai sairausloman karensseista.
Onneksi ammattiyhdistysliike esiintyi yhtenäisenä ja STOP-mielenosoitus kolmisen vuotta sitten sai hallituksen perumaan järjettömimmät ja kovimmat aikeensa.

Lopulta ay-liike oli kuitenkin pakotettu itsesuojelusyistä synnyttämään kilpailukykysopimuksen, koska sen avulla kyettiin takamaan ay-toiminnan edellytykset sopimusvapauksineen myös tulevaisuudessa.

****
Hallitus lupasi katkeran ja epäoikeudenmukaisen Kiky-sopimuksen jälkeen palata takaisin kolmikantaiseen valmisteluun ja lopettaa ikävät yllätykset työmarkkinapolitiikassa. Myös työttömyysturva luvattiin pyhittää lisäleikkauksilta. Mutta tämäkin lupaus petettiin hallituksen taholta, aivan samalla tavalla kuin eduskuntavaalien alla annettu koulutuslupaus.

Porvarihallitus kuitenkin petti lupaukset ja näytti todelliset karvansa. Työllisyystilastojen parantamiseksi päätettiin lisätä keppiä työttömille. Mikäli työtön ei löydä töitä, hänen työttömyysturvaansa leikataan, tämähän on aktiivimallin idea.
Aktiivimalli ei ole aktiivisuutta lisäävä malli, vaan raippamalli. Kelan ja SAK:n liittojen työttömyyskassojen ennakkotiedot kertovat, että yli 40 prosenttia työttömistä joutuu tinkimään vähäisestä toimeentulostaan. Samaan aikaan noususuhdanteen tuomaa vähäistä jakovaraa hallitus on jakanut omille eturyhmilleen veronalennuksina.

Yhtä työpaikkaa kohden on edelleen useita työttömiä työnhakijoita. Tilanne Suomen eri osissa on hyvin erilainen ja siksikin hallituksen raippamalli on epätasa-arvoinen.

Täällä Kivijärvelläkin työttömyys on vähentynyt, mutta silti liian korkea. Avoimia työpaikkoja ei juuri ole, ei edes koko seutukunnalla, joten on kohtuutonta rankaista työttömiä jos työtä ei löydy.

Ei ole meitä työntekijöitä ja niitä työttömiä. On meitä, jotka olemme välillä töissä ja yhä useammin - välillä - myös työttöminä. Näin on aina ollut, ja työmarkkinoiden pirstaloituminen jatkuu. Ei niin dramaattisesti kuin joissain uutisoinneissa kuvataan, mutta kuitenkin pikkuhiljaa pitkät, vakituiset jopa koko työiän mittaiset työurat samalla työnantajalla ovat siirtymässä historiaan.

Työttömänä olevat ovat erilaisia ja niin vaihtelee myös työttömyyden luonne. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Kaavamainen hakupakko johtaa osaltaan lyhytaikaiseen työllistymiseen ja toimeentulon paikkaamiseen sosiaaliturvalla. Valitettavasti meidän nykyinen sosiaaliturvajärjestelmämme on erittäin sekava ja sen turvaverkoissa on liian suuria reikiä, joihin apua tarvitseva ihminen voi pudota.
****
Kehysriihen korjausliikkeiden jälkeenkin aktiivimalli on surkea. Aktiivimalli pitäisi perua ja luoda kannustava vaan ei kurittava työllistymismalli.
Kaikkien etu on työttömien mahdollisimman nopea uuteen työhön siirtyminen. Laadukkaan työvälityksen lisäksi on oltava tarjolla mahdollisuuksia ammattitaidon ylläpitämiseen ja osaamisen päivittämiseen koulutuksen avulla. Työtöntä ei voi rangaista, jos työtä tai palveluita ei ole tarjolla.

Työvoimapolitiikan suuri muutos on sen palveluiden liki täydellinen markkinaehtoistaminen. Muun muassa työttömien etujärjestö ja Kuntaliitto ovat kritisoineet hallituksen aikomuksia siitä, että tehtävien siirto viranomaiselta yksityisen sektorin vastuulle – vaikkapa palvelutarpeen arvioinnissa – voi vaarantaa jopa työttömän toimeentulon.
Miten hallitus voi olla niin sokea markkinauskossaan? Miten yksityiset markkinatoimijat motivoituvat huolehtimaan kaikkein vaikeimmin työllistettävistä, pitkäaikaistyöttömistä tai osatyökykyisistä?
Pohjoismaiset kokemukset Ruotsista ja Tanskasta kertovat, miten vahva ja aktiviinen työvoimapolitiikka on tae hyvään työllisyyteen. Markkinat eivät yksinkertaisesti sovellu kaikkeen, vaan tarvitaan vahvaa viranomaisroolia.
Vähemmän ideologisuutta mutta lisää inhimillisyyttä olisi hyvä työväenliikkeen vapputoive porvarihallitukselle.

****
Sipilän hallitus kokoontui kolmisen viikkoa sitten kehysriiheen rakentamaan kautensa viimeistä, vaalivuoden budjettia.
Tällä kertaa hallitus yllätti ay-liikkeen heikentämällä irtisanomissuojaa alle 20 hengen yrityksissä. Suomessa irtisanomissuoja on jo ennestään kansainvälisesti vertailtuna alhainen, joskin sitä on aiemmin paikannut taas korkeampi työttömyysturva. Nyt leikkaukset on kohdennettu molempiin, jolloin punnukset ovat kääntyneet yksipuolisesti vain työnantajien eduksi.
Työntekijöiden suojelun ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on aivan kummallinen ajatus, että pienen yrityksen työntekijät olisivat heikomman suojelun tarpeessa. Ay-liikkeen kokemus työelämän raadollisuudesta kertoo pikemminkin päinvastoin. Sillä pienillä työpaikoilla ei työntekijöillä ole niin usein tarjolla ay-liikkeen siipien suojaa. 

Eikä tässä vielä kaikki.

Hallitus päätti, että se sallii alle 30-vuotiaiden vähintään 3 kk työttömänä olleille työsopimusten tekemisen määräaikaisena ilman perustetta. Jo aiemmin hallitus on mahdollistanut perusteettomat määräaikaisuudet pitkäaikaistyöttömien palkkauksessa.
SDP tuomitsee nämä epätasa-arvoiset ja jopa perustuslain vastaiset heikennykset jyrkästi. Miksi nuorten työehtojen pitäisi olla muita ikäryhmiä huonompia? Aivan aiheesta SDP teki yhdessä Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Perussuomalaisten kanssa välikysymyksen hallitukselle nuorten työehtojen heikennyksistä. Vihreät kuitenkin ajavat tässäkin kysymyksessä kaksinaamaisesti kaksilla rattailla, kun heidän puheenjohtajansa Touko Aalto juuri eilen laajassa Väli-Suomen median lehtihaastattelussa oli valmis keventämään pienissä yrityksissä työskentelevien henkilöiden irtisanomissuojaa. Ja vihreiden kansanedustaja Antero Vartia kertoi twitterissä antavansa täyden tukensa hallitukselle irtisanomissuojan keventämiselle. Samoin vihreiden pääideologi Osmo Soininvaara puolusti hallituksen suunnitelmaa.

Hallituksen antama viesti nuorisolle on erityisen huono nyt, kun Suomen haasteeksi on noussut odottamattoman jyrkkä syntyvyyden lasku. Japanin kanssa maailman nopeinta vauhtia vanheneva Suomi on suurien haasteiden edessä. Nyt ei tarvita lisää työelämän ja työttömyysturvan heikennyksiä, vaan kaivataan vakautta ja tulevaisuudenuskoa, jotta nuoret rohkaistuisivat perustamaan perheitä.

Hallituksen kertakaikkinen kyvyttömyys uudistaa perhevapaita oli yksi lukuisista esimerkeistä, miten kaikkien positiivisten uudistuksien äärellä hallituksen halu, tahto ja osaaminen loppuu.

Työelämän silppuuntuminen lisää epävarmuutta ja sosialidemokraattien on syytä yhdessä ammattiyhdistysliikkeen kanssa puolustettava kestäviä työmarkkinoita.

Reilussa työelämässä joustavuutta löytyy molemmilta puolilta, eli myös työnantajat joustavat. Esimerkiksi SAK:n perhevapaamalli on huolella valmisteltu ja myös työnantajapuolen mielestä kelvollinen jatkojalostukseen, on surkeaa ettei hallitus ole halunnut perhevapaita edistää.

****
Onneksemme maailmantalouden reipas kasvu ja Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka ovat vetäneet Suomenkin nousu-uralle. Vienti vetää, yritykset tekevät uusia investointeja ja uusia työpaikkoja syntyy poistuvien tilalle. Työtuntien määrä ei ole lisääntynyt samaa tahtia työttömyyden sulaessa. Tilastoja kaunisteltu osin keinotekoisesti. Todellisuus ei ole aivan niin ruusuinen mitä hallitus esittää. Esimerkiksi työtuntien määrä ei ole lisääntynyt samaa tahtia työttömyyden sulaessa. Tilastoja on kaunisteltu osin keinotekoisesti.

Ensi vaalikaudella meidän täytyy keskittyä kasvun edellytysten vahvistamiseen.
Tarvisemme kannustavan ja positiivisen Suomen, jossa ihmisiä autetaan ja kannustetaan töihin sekä kiihdytetään maan talouden kasvua kestävällä tavalla. Vain siten voimme turvata myös laadukkaat ja kattavat peruspalvelut.

Kasvupolitiikan resepti perustuu korkeatasoiseen koulutuksen ja tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan sekä varmista, että pienessä kansakunnassa kaikkien työpanos hyödynnetään. Kaikkien mukanaolon turvaa vaikuttavimmin laadukas varhaiskasvatus, peruskoulu ja elinikäinen oppiminen.
Tämä on ollut 100-vuotiaan Suomen historian suuri tarina, jotka tuonut loistavan tuloksen. Olemme edelleen yksi maailman rikkaimmista ja tasa-arvoisimmista maista maailmassa.
****
Sipilän hallituksen kasvupolitiikka on perustunut lyhyen tähtäimen kustannuskilpailukyvyn hinkkaamiseen ja työehtojen heikentämiseen. Samaan aikaan hallitus on heikentänyt Suomen pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta. Juuri ne synnyttäisivät uutta ja monipuolistaisivat palvelu- ja tavaravientimme tuotepalettia.

Elinkeinopolitiikan pikavoittoja tavoitellessa hallitus on tarjonnut satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia omille eturyhmilleen. Verojärjestelmämme rapauttaminen lisää julkisen talouden vajetta ja on muutenkin väärä keino toteuttaa velkaelvytystä noususuhdanteessa. Yrittäjä-, metsälahjavähennys ja eräät osinkoverohuojennukset eivät ole sellaisia verouudistuksia, jotka olisivat olleet perusteltuja työllisyyden parantamiseksi.
****
Työvoimapula on totta monella alalla. Avoimien työpaikkojen ja työttömien kohtaamattomuus on ongelma. Yritykset ottavat työntekijöistä nykyisen työpanoksen irti täysimääräisesti, mutta eivät ole riittävästi valmiita kouluttamaan omia työntekijöitään. Näin heille olisi edelleen käyttöä, kun työtehtävät uusiutuvat. Riittämätön vastuu työntekijöiden koulutuksessa johtaa myös siihen, että nousukauden kysyntäpiikeissä ihmetellään taas, kun osaavia työntekijöitä ei ole välittömästi saatavilla. 

Ihmisten ja maamme kansantalouden kannalta suuri huoli liittyy siihen, että meillä on 600 000 suomalaista, jolla on puutteita perustaidoissa. Siis luku-, kirjoitus- ja digitaidoissa. Hallitus on ammatillisen koulutuksen reformissaan toiminut kuitenkin juuri päinvastoin kuin pitäisi. Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu satoja miljoonia euroja. Aikuiskoulutusta on ajettu alas. Nyt tarvittaisiin aikuisten osaamisen kehittämiseksi perustaitotakuu, jotta he voivat aidosti päästä töihin ja pysyä työmarkkinoilla. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevista 44 % on työelämän ulkopuolella. Siksi meillä on oltava tasa-arvoiset, maksuttomat koulutukset laajasti saatavilla, niin nuorille kuin aikuisillekin. Ammatillista koulutusta täytyy tarjota myös maakuntakeskuksien ulkopuolella. Siihen antaa digitalisaatio hyvät mahdollisuudet.

Suomi on luonut maailman parhaan koulutusjärjestelmän. Sen uudeksi tavoitteeksi tulee asettaa oppivelvollisuuden pidentäminen niin, että meillä olisi 12-vuotinen peruskoulu. Koko kansan korkea osallistumisaste koulutukseen takaa paremman työllisyyden, osallisuuden ja vakaamman yhteiskunnan. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä täsmätoimin on kokeiltu vuosikymmenet, mutta vajavaiset tulokset kertovat radikaalimpien yhteiskunnallisten uudistuksien tarpeesta.  Näissä riittää sosialidemokraateilla töitä ensi vaalikaudelle.
****
Työmarkkinoiden kestomantraksi on noussut vaade paikallisen sopimisen lisäämisestä.
Erityisesti Suomen Yrittäjät ovat tarkoituksellisesti halunneet harhauttaa kuulijoita puhumalla paikallisesta sopimisesta silloin kun he tosiasiallisesti tarkoittavat työnantajan saneluvallan lisäämistä.

Tähän harhautukseen on ikävä kyllä lähtenyt mukaan myös maan hallitus. Sdp maan johtavana ja aidoimpana työväenpuolueena ei ole valmis rakentamaan uusia ohituskaistoja kattavalle, tasapuoliselle ja oikeudenmukaiselle työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmälle. Tarvitaan sopimista, ei repimistä.

Järjestelmän olennainen osa on myös työehtosopimusten yleissitovuus. Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja, jos sanoo yleissitovuuden olevan kovan hyökkäyksen kohteena ensi eduskuntavaalien yhteydessä keväällä 2019. Sen torjumisessa työväenliikkeen pitää olla yhtenäinen. Vähemmän vastentahtoista silppu-, ja pätkätyötä. Palkattomat työkokeilut ja työssäoppimisjaksot eivät saa ketjuuntua heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Suomalaisella on oikeus tulla työllään toimeen.

Tämän kokonaistavoitteen edistämisessä yleissitovuus on edelleen keskeinen työkalu, eikä sitä ole tarvetta lähteä murtamaan alakohtaisesti, alueellisesti tai muullakaan tavoin. Varsinkaan kun arvostelijat eivät ole esittäneet tilalle mitään kestäviä malleja.

****
Sote- ja maakuntauudistuksen mainitseminen on nykyään varma tapa menettää kuulijoiden mielenkiinto. Hankkeen uskottavuus on mennyt ja aikataulut muuttuvat koko ajan. Minne hävisivät uudistuksen alkuperäiset tavoitteet sosiaali- ja terveyspalveluiden paremmasta saatavuudesta ja terveyserojen kaventamisesta sekä maltillisesta kustannuskehityksestä? Ne katosivat ideologiseen valinnanvapausmalliin sekä valta-asemien pönkittämistä tukevaan maakuntahallintoon.

Meillä Keski-Suomessa on sentään kohtuullisen  helppoa, kun maakuntavaaleissa ja ek-vaaleissa vaalipiiri on sama. Ja jos jollain konstilla hallitus saa kiirehdittyä eduskunnan valiokuntakäsittelystä sen noin seitsemän lakipaketin sisällön ennen heinäkuuta ja maakuntavaalit pidetään lokakuussa, täytyy niihin vaaleihin käydä tosissaan. Ja silloin voi todella toivottaa voimia ja jaksamista meille kaikille politiikan toimijoille ympäri maata. Ehdokkaille ei jää liikaa aikaa vaalityöhön. Puhuttamakaan siitä, että äänestäjillä olisi täysi selvyys tulevan maakunnan tehtävistä.

Maakuntavaalien jälkeen koittaa valituilla karu arki. Kerran jo kadotetut Sote-uudistuksen kustannussäästötkin lopulta löydettiin uudelleen, kun keksittiin, että valtionvarainministeriö vain yksinkertaisesti antaa 3 miljardia euroa vähemmän rahaa jatkossa. Eli uudet maakuntahallinnot saavat eteensä leikkauslistojen miettimisen. Miten Saarikan kaltaiset
Jos ennusteet toteutuvat, parin vuosikymmenen aikana väestö vähenee Saarikan seudulla kaikissa kunnissa 18000 asukkaasta reiluun 14000 asukkaaseen. Samalla vanhuusväestön osuus kasvaa. Seudun sairastavuus- ja kansanterveysindeksit ovat maan keskitasoa heikommat. Tämä takia tarvitaan leveämmät hartiat vastuuta kantamaan. Siksi soteuudistusta on lähdetty rakentamaan jo yli kymmenen vuotta sitten. Mutta alkuperäiset tavoitteet ovat matkanvarrella unohtuneet. Tässä sotesopassa ei ole syyttömiä, jo edelliset maan hallitukset hukkasivat etsikkoaikansa panna järjestelmä kuntoon. Ja nyt väkisin eteenpäin runnottavassa sote- maakuntamallissa on niin monta valuvikaa, että sen korjaamiseen menee aikaa. Jos se hyväksytään nyt valmistellussa muodossa.

Mikäli kustannusten kasvua ei sallita ja maakuntien rahoitusta leikataan, seurauksena on julkisesti rahoitettujen palvelujen karsiminen, asiakasmaksujen korotukset sekä henkilöstön irtisanomiset. Hyvinvointi- ja terveyserot ovat pitkälti sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja. Asiakasmaksujen noususta tai palveluvalikon karsimisesta seuraa terveys- ja hyvinvointierojen lisääntyminen. Jo nyt suurin yksittäinen maksuhäiriömerkinnän syy on, ettei terveyskeskusmaksuista selvitä. On järjetöntä kerätä teveyskeskusmaksuja, joiden keskimääräinen suuruus on 16€ käyntikerta ja maksun perimisestä aiheutuvat kulut 15€ per laskutuskerta. Hallituksen esityksellä maksukatot sitäpaitsi moninkertaistuvat, eli pienituloiset sairaat joutuvat entistä ahtaammalle.
****
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on toki välttämätöntä, mutta laki valinnanvapaudesta tuo yksityiset lääkärikeskukset veroilla kerätyn rahoituksen piiriin kilpailemaan potilaista.Valinnanvapauslain perusteluissa peräänkuulutetaan yksityisten palveluntuottajien yhteiskuntavastuuta ja avoimuutta. Ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, että valinnanvapauslaissa vaadittavilla tiedoilla pystytään ehkäisemään aggressiivista verosuunnittelua tai varmistamaan verotuksen tai yhtiöjärjestyksen läpinäkyvyys.

Lakiehdotus ei pakota yksityisiä palveluntuottajia ottamaan kokonaisvastuuta asiakkaasta, se suorastaan kannustaa osaoptimointiin ja kermankuorintaan. Tätä tosiasiaa ei poisteta hurskastelemalla lakiin kirjatulla asiakassuunnitelmalla.
Palvelujen tarjonta voi lisääntyä, jos ehdotettu valinnanvapauslaki toteutuu, mutta palvelutarjonta kohdentuu epätasaisesti. Palvelut keskittyvät ja tällöin saavutettavuus heikkenee. Joissakin maakunnissa on suunniteltu vähennettävän julkisen terveydenhuollon vastaanottopisteiden määrää puoleen nykyisestä keskittämisen myötä. Valinnanvapauden lisääminen ei automaattisesti tarkoita myöskään palvelujen laadun lisääntymistä.
Lakiuudistuksen myötä on tarkoitus merkittävästi lisätä yksityisten palvelujen käyttöä asiakasseteleiden kautta. Asiakasseteli palvelee parhaiten niitä asiakkaita, joilla on kykyä arvioida ja käyttää tarjolla olevia palveluita.  Vastaavasti ihmiset, joiden kyky arvioida palveluita on vähäisempi, jäävät asiakassetelin tarjoamien palveluiden ulkopuolelle. Asiakassetelin laajamittainen käyttäminen tulisi siten lisäämään palveluiden eriarvoistumista, mikä olisi vastoin sote-uudistuksen alkuperäistä tarkoitusta.
****
Suomalainen hyvinvointimalli perustuu pieniin tuloeroihin ja tasa-arvoisuuden edistämiseen. Hyvinvointimallimme tulevaisuuden kannalta on olennaista taata työllisyysasteen nostamisen ohella myös työn laatu ja säälliset työehdot. Hyvin toimivat työvoima-, koulutus-, varhaiskasvatus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat osaltaan myös syrjäytymisen ehkäisyä.  Kattava sosiaaliturva ja julkiset palvelut ovat edelleenkin hyvinvointivaltion perusta. Ne takaavat samaan aikaan matalat tuloerot ja korkean työllisyyden.
Työelämän muuttuessa myös sosiaaliturvaa on uudistettava. Sosiaaliturva on aikaa myöten muodostunut vaikeasti hahmotettavaksi ja sitä on tarpeen selkeyttää ja yksinkertaistaa. Palkkatyön, yrittäjyyden tai itsensä työllistämisen yhdistäminen vaatii uusia ratkaisuja toimeentulon turvaamiseen myös sosiaaliturvan avulla. Kansallinen tulorekisteri nopeuttaa sosiaaliturvan maksua ja antaa uusia mahdollisuuksia koko järjestelmän yksinkertaistamiseen erityisesti työttömyysturvan osalta. Eri työn muotojen vakuuttaminen työttömyyden varalle sekä eri tulomuotojen huomioiminen työttömyysturvan kertymisessä helpottuisi yhdistelmävakuutuksen kautta.
Taloudellista huono-osaisuutta vähennetään riittävällä sosiaaliturvalla. Perusturvan on oltava riittävällä tasolla, jolloin myös tarve pitkäaikaiseen toimeentulotukeen vähenee. Toimeentuloturvan ja hyvinvointipalveluiden paremmalla yhteensovituksella pystytään vähentämään syrjäytymistä ja mahdollistamaan paluu työelämään.
Työhön perustuva sosiaaliturva on palkansaajille tärkeä. Palkkaperusteinen sosiaaliturva muodostaa tärkeän osan palkansaajien toimeentulosta. Ansioturvajärjestelmän kehittäminen on keino vähentää köyhyyttä ja positiivinen kannuste töihin.
****
Suomalainen hyvinvointivaltio, jossa asuu maailman onnellisimpia ihmisiä, on rakennettu yhteistyöllä, luottamuksella ja jakamalla kasvua kaikille. Sillä menestyneimmän maan mitta ei ole se, kuinka paljon siellä on rikkaita vaan kuinka vähän siellä on köyhiä.

Vappu on myös kansainvälinen työn juhla. Eurooppa-politiikka niin kuin ulkopolitiikka kokonaisuudessaan on täydellisesti ollut hukassa Sipilän hallitukselta. Tämä on todella valitettavaa, sillä vahvaa Euroopan Unionia tarvitaan, ja Suomella on liittoutumattomana maana mahdollisuus olla rakentamassa kompromissejä ja esittämässä uusia avauksia vaikkapa sosiaaliturvan, ympäristöteknologian ja rauhanvälittämisen osalta. Edessähän on Suomen EU-puheenjohtajakausi heti kevään eduskuntavaalien jälkeen. Edellämainittujen lisäksi asialistalle nostettava kyberturvallisuus, liikenneyhteyksien kehittäminen sekä Pohjoinen ulottuvuus.

Kiitos että sain tulla tänne Kivijärvelle puhumaan. Täältä suunta sitten kohti Saarijrveä ja vielä iltapäiväksi Jyväskylän vapputouhuihin. Mitä parhainta keväänjatkoa kaikille teille ja oikein lämminhenkistä ja onnellista Vappua. Juhlitaan suomalaista työtä!

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .