Voisivatko Kanadan kaltaiset suurpalot riehua Suomessa? Tuskin, asiantuntija vastaa – tässä syyt

Tiheä tieverkko ja metsän raivaaminen asutuksen läheltä suojaavat suurpaloilta Suomessa.

Kanadan Albertassa edelleen riehuvan metsäpalon kaltainen suurkatastrofi on Suomen oloissa epätodennäköinen. Helsingin pelastuslaitoksen palomestarin Markku Holopaisen mukaan tiheä tieverkosto ja puuston raivaaminen asutuksen lähettyviltä auttavat estämään valtavia maastopaloja.

Albertan maastopalo on pakottanut viranomaiset esimerkiksi evakuoimaan 100 000 asukkaan Fort McMurrayn kaupungin. Suomessakin palokunnat ovat viime päivinä joutuneet päivittäin sammuttamaan maastopaloja ympäri maata. Metsäpalovaroitus on voimassa Sallan korkeudelle asti.

Holopainen kertoo, että Suomen tiheän tieverkoston ansiosta palopaikoille päästään varhaisessa vaiheessa. Tiettömiä metsäalueita valvotaan palovartiolennoilla ja satelliiteilla.

Holopainen arvioi, että Kanadan maastopaloon on vaikuttanut pitkään jatkunut kuivuus ja syttymisherkkä mänty- ja kuusivaltainen metsä.

– Kun palo pääsee tällaisella alueella tarpeeksi suureksi, sitä on mahdoton pysäyttää.

Suurpalo vaatii oikeat olosuhteet

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa on noin kerran vuosikymmenessä tilanne, jossa isossa osassa maata olosuhteet ovat otolliset suurpalojen syntymiselle kuivuuden, kuumuuden, alhaisen ilmankosteuden ja voimakkaan tuulen takia. Etelä-Euroopassa on vastaavia olosuhteita joka vuosi.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, erikoistutkija Ari Venäläinen sanoo, että ilmaston lämpenemisen myötä metsäpalokausi pitenee Suomessakin.

– Arvioiden mukaan hellejaksot ja kuivuus lisääntyvät, jolloin palovaarallisia tilanteita on entistä enemmän.

Metsäpalo pyritään palomestari Holopaisen mukaan sammuttamaan palolinjan avulla. Siinä hyvän matkan päästä palosta valitaan tie tai rautatie, jonka edestä raivataan maaperä paljaaksi. Näin tuli ei pääse leviämään.

Pelastuslaki kieltää avotulen sytyttämisen, jos tulipalon vaara on ilmeinen. Holopainen sanoo, että avotulentekokielto toimii yksinkertaistettuna siten, että onnettomuuden sattuessa sytyttäjä maksaa. Sytyttäjä voidaan tuomita sakkoon ja vahingonkorvaukseen.

Suomessakin on ollut suurpaloja

Kangasalla sattui vuoden 1999 syksyllä metsäpalo, joka syttyi todennäköisesti tupakasta. Siinä paloi noin 110 hehtaaria metsää. Sitä edeltävä suuri palo sattui Tammelassa vuonna 1997, jolloin paloi 200 hehtaaria.

Tyrnävällä paloi 1300 hehtaaria vuonna 1969.

Edellinen suuri ja merkittävä palo, jonka mittaluokka on kymmenissä tuhansissa, oli Sallassa Tuntsan erämaa-alueella vuonna 1960. Tuolloin paloi 20 000 hehtaaria.

Lähteet: Ilmatieteen laitos ja Pirkanmaan pelastuslaitos