Alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimittäminen kansliapäälliköksi vähintäänkin viivästyy jälleen – Kulmuni veti nimittämisen pois listoilta

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) on vetänyt alivaltiosihteeri Päivi Nergin nimittämisen valtiovarainministeriön (VM) kansliapäälliköksi pois valtioneuvoston listoilta. Hän kertoo päätöksestä Twitterissä.

Kulmuni sanoo päätyneensä ratkaisuun keskusteltuaan esittelijän kanssa. Hän sanoo, että haluaa antaa perustuslakivaliokunnalle sen tarvitseman ajan tiedonsaantiasian käsittelyyn.

Nimityksen piti olla esillä tänään valtioneuvoston yleisistunnossa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta päätti tiistaina aloittaa selvityksen eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumiseen liittyvistä ongelmista. Nerg oli viime hallituskaudella keskeisessä roolissa sote-uudistuksen valmistelussa, johon liittyvä tiedonsaanti on yksi perustuslakivaliokunnan selvityspäätöksessä mainituista asioista.

Esittelijänä toimiva VM:n hallinto- ja kehitysjohtaja Juha Majanen vahvistaa, että kyseessä on aikalisä, jotta perustuslakivaliokunta saa käsiteltyä tiedonsaantioikeutta koskevan selvityksen. Majasella on käsitys, että valiokunta aikoo käsitellä asian varsin joutuisasti.

–  Jos jotain on pakko arvata, kyse on pikemminkin viikoista kuin kuukausista, hän sanoo STT:lle.

Vielä viime viikolla Majanen katsoi, että selvitys eduskunnan tiedonsaantioikeudesta ei vaikuta Nergin nimitykseen.

Nimityksen vetämisestä pois kertoi ensimmäiseksi Helsingin Sanomat.

Nerg ei kommentoi STT:lle tilannetta.

Pimittivätkö Nerg virkamiehineen tietoja eduskunnalta?

Perustuslakivaliokunnan selvityspäätöksessä nimetyistä ongelmista yksi on apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen ratkaisu. Hän otti huhtikuun alussa kantaa siihen, toimivatko Nerg ja hänen alaisensa virkamiehet lain tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti, kun he sote-uudistuksen loppumetreillä viime vuonna jättivät antamatta eduskunnalle tiedot 210 miljoonan euron rahoitusepäselvyydestä.

Puumalainen antoi ministeriön virkamiehille tapauksessa puhtaat paperit. Hän katsoi, että asiassa saadusta selvityksestä ei ilmennyt, että esityksen valmistelijat olisivat jättäneet eduskunnalle kertomatta asian käsittelyn kannalta merkityksellisiä tietoja.

Eduskunnan virkamiehet olivat ratkaisusta tyrmistyneitä. Heidän mielestään apulaisoikeuskanslerilla ei ole valtuutta ottaa kantaa siihen, mitkä tiedot ovat eduskunnalle merkityksellisiä ja olennaisia.

Perustuslakivaliokunta on pyytänyt eduskunnan muilta valiokunnilta lausuntoa asiasta. Lausuntojen tulee olla valmiita 22. toukokuuta. Perustuslakivaliokunta kuulee lisäksi asiantuntijoina muun muassa oikeuskansleria, valtioneuvoston kansliaa ja professoreita.

Valintaprosessi takellellut

Nergin valintaprosessi on edennyt takellellen tähänkin asti, ja perustuslakivaliokunnan selvityksen jälkeen hänen tilanne tullaan arvioimaan uudelleen.

Viikko sitten valtioneuvoston kokouksessa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.) pysäytti asian käsittelyn ilmoittamalla, että hän haluaa asiaa koskevat asiakirjat perehdyttäväkseen. Kansliapäällikön nimitys piti tehdä jo pari viikkoa sitten valtioneuvoston istunnossa, mutta tuolloin Kulmuni veti sen pois esityslistalta viime tingassa. Tuolloin syyksi kerrottiin, että puolueet haluavat käydä läpi huolellisesti nimityksen perusteet.

SDP on vastustanut nimitystä

Nergin nimitystä on vastustettu ennen muuta SDP:ssä. Helsingin Sanomat on kertonut, että SDP:n puoluehallitus päätti viime viikolla, ettei Nergin nimitystä kansliapäälliköksi voida hyväksyä. Lehden mukaan puolueen puheenjohtaja Antti Rinne olisi ottanut nimitysasian esille poliittisessa tilannekatsauksessaan ja todennut, ettei puolue voi hyväksyä Nergin nimitystä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei ollut paikalla puoluehallituksen kokouksessa.

Tavallisesti hallituksen tekemät virkanimitykset eivät kuulu puolueiden päätäntäelimille.

Rinne ei vahvista eikä kiistä HS:n tietoa STT:lle. Hän sanoo kuitenkin, että pääministerinä ollessaan oli itse sitä mieltä, että pitäisi käynnistää uusi haku kansliapäälliköstä.

–  Se oli silloin valmistelussa, mutta tilanne on muuttunut sen jälkeen.

Puoluehallituksella on hänen mukaansa ollut jo pitkään näkemys, millainen henkilö kansliapäälliköksi tarvitaan.

–  Henkilö, joka olisi paras mahdollinen tehtävään, on talouden osaaja myös teoriatasolla ja hallitsee valtiovarainministeriön keskeisen toimialueen eli talouden mahdollisimman hyvin, hän sanoo.

Rinteen mukaan koronakriisin mittavat talousvaikutukset vain lisäävät kansliapäällikön tehtävässä edellytettävää vahvaa talousosaamista.

Hetemäki jää tehtävästä kesäkuussa, budjettiriihi painaa päälle

Nerg on aiemmin työskennellyt muun muassa sisäministeriön kansliapäällikkönä. Julkisuudessa on arvosteltu muun muassa sitä, että maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Nergin talousosaaminen on muita hakijoita heikompaa. Toisaalta Nergillä on katsottu olevan hyvin kansliapäällikön virassa tarvittavaa johtajakokemusta.

Virkaa hakeneita haastateltuja ovat Nergin lisäksi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Leena Mörttinen, valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala sekä kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.), joka ennen kansanedustajan uraa toimi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtajana.

Nykyinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki on siirtymässä työelämäprofessoriksi ja jää tehtävästä pois kesäkuun lopussa. Majasen mukaan olisi tärkeää, että uusi kansliapäällikkö voisi aloittaa ennen loppukesän budjettiriihtä.

–  Heti elokuussahan on budjettiriihi, ja hallitus joutuu tekemään merkittäviä julkista taloutta koskevia ratkaisuja ja linjauksia. Tietysti silloin olisi hyvä, että meillä olisi kansliapäällikkö.

Hetemäkeä on yleisesti pidetty Suomen vaikutusvaltaisimpana virkamiehenä. Kansliapäällikön tehtäviin kuuluu johtaa valtiovarainministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.