Alpakkavauva syntyi henkitoreissaan, mutta urhoollinen omistaja sai vasan hengittämään — katso hellyyttävistä kuvista, kuinka Heili Helluntai voi nyt

Sattuipa sitten niin, että toivakkalainen eläkeläispariskunta kävi päivälevolle viime sunnuntaina helluntaimessun jälkeen. Uni maittoi ja puhelimet olivat äänettömällä, joten valppaan naapurin ensimmäiset yhteydenotot jäivät huomiotta.

– Herättyäni huomasin, että naapuri oli yrittänyt soittaa, Timo Siukonen kertoo.

– Soitin hänelle takaisin ja sain kuulla, että pihallamme on kuollut alpakkavauva ja todennäköisesti emäkin menehtyy.

Siukonen herätti vaimonsa Helenan – talossa toimivan Villa Sarritin alpakkalauman omistajan – ja sitten alkoi tapahtua.

Helena kiirehti ulos ja löysi mutaisessa ja kylmässä lammikossa elottomana makaavan, kakan peittämän alpakkavauvan.

– Puhalsin hengen velttoon vasaan, Helena Siukonen kertoo.

– Roikotin sitä alaspäin, että limat valuisivat pois sen kurkusta, ja kun henki rohisi vielä senkin jälkeen, imin limat pois ja syljin ne pihalle.

– Oli ihana hetki, kun näin, että se hengittää itse.

 

Täydellinen yllätys ei Heili Helluntai -nimen saaneen vasan syntyminen ollut. Siukonen tiesi vallan hyvin, että Viola oli tiineenä, mutta laskettu aika oli vasta 6.8.

– Alpakat kantavat yleensä 11–12 kuukautta, mutta Heili syntyi huomattavasti aikaisemmin kuin tuo minimiaikakaan olisi, Siukonen kertoo.

– Yllättäen vasan syntymäpaino oli silti normaali, 6,8 kiloa. Yleensä ne painavat 7–10 kiloa.

 

Siukonen on lopettelemassa alpakoiden kasvattamista, ja talossa ennestään oleville neljälle alpakalle oli sovittu jo muutto uuteen kotiin.

– Nyt tilanne kuitenkin muuttui, sillä Heili ei osaa vielä imeä maitoa emän nisistä.

– Sen pitää syödä joka toinen tunti, joten käyn lypsämässä Violan ja juotan maidon Heilille.

 

Siukonen yrittää opettaa vasaa tavoille viemällä sen emon nisille jokaisen ruokintakerran yhteydessä.

– Saa nähdä, oppiiko se Violan tissille, vai onko edessä kuusi kuukautta ruokintaa. Toivottavasti se oppii, kunhan seisonta-asento vahvistuu.

Alpakat ovat erittäin vahvasti sitoutuneita omaan laumaansa, joten ne eivät voi muuttaa ennen kuin Heilikin on valmis lähtemään.

– Vasan ruokkiminen parin tunnin välein on erittäin raskasta, mutta kyllä minä sen jaksan, kun en halua heittää jaksamatta.

 

Täysin turvassa Heili ei hyvästä hoidosta huolimatta vielä ole.

– Vielä on olemassa vaara, että se saa jonkun tulehduksen tai vetää maitoa henkeensä.

Ihan helpolla ei Siukonen kuitenkaan luovuta. Eikä luovuta Heilikään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .