Alpo Rusi: ”Suomi Natossa ei vahingoittaisi Venäjää”

Valtiotieteen tohtorin Alpo Rusin mielestä Suomen tulisi liittyä Natoon. Se ei hänen mielestään vahingoittaisi Venäjää, eikä hän uskoisi Venäjän ryhtyvän vastatoimiin.

Valtiotieteen tohtori Alpo Rusi, 66, kritisoi Suomen valtionjohtoa siitä, että Suomessa ei ole saatu Nato-keskustelua vieläkään kunnolla käyntiin.

Rusi aloitti keväällä liettualaisen Vytautas Magnus -yliopiston vierailevana professorina ja työstää parhaillaan jyväskyläläiselle Docendolle kirjaa Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikasta Krimin anastuksen jälkeen.

– Uskoakseni jokainen suomalainen toivoo, että Suomen ja Venäjän suhde olisi vakaa ja yhteistyökeskinen. Tässä on silti pyrittävä tasavertaisuuteen vaikka kyse on kahdesta kooltaan erilaisesta valtiosta, sanoo Rusi.

Hän on toiminut turvallisuuspolitiikassa avaintehtävissä ulkoministeriössä, presidentin kansliassa ja YK:ssa sekä vuosina 1999–2000 EU-tehtävissä.

– Historia yhdistää ja erottaa. Suomi on EU:n jäsenvaltio, eikä halua Venäjän kanssa erityissuhdetta, jossa murrettaisiin unionin saavutuksia. Suhteissa tulisi olla arvokkuutta, eikä niissä saa olla painostusta, vaikka erimielisyyksiä ei aina voida välttää.

– Presidentti J.K. Paasikivi huomautti aikanaan, että Suomen ja ”Venäjän”, kuten hän nimitti Neuvostoliittoa useimmiten päiväkirjoissaan, tulisi välttää liian suurta taloudellista keskinäisriippuvuutta. Nyt ei ole huolta tästä paitsi energiakysymyksissä ja ehkä maan­osto-oikeuden kaltaisissa yksittäisissä asioissa sekä aiemmin muun muassa puutulleissa.

– EU:n ja Yhdysvaltojen sanktiot ovat myös vaikeuttaneet taloussuhteita. Sanktiot ovat kuitenkin hillinneet Venäjää, joten ne ovat myös Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeitä.

"Nato-suhdetta arvioitava rakentavasti"

Energiapolitiikasta on tullut osa Venäjän ulkopolitiikkaa. Sen vuoksi Alpo Rusin mielestä Nord Stream 2 kaipaisi uutta harkintaa.

– Venäjä on käyttänyt energiapolitiikkaa geopoliittisen vaikutusvallan hyväksi. Sitä ei ole edes peitelty. Gazprom on Venäjän ulkopolitiikassa keskeinen operaattori. Vuonna 2003 presidentti Putin allekirjoitti strategian, jossa on tätä energiainstrumenttia koskeva täsmennyskin.

– Näin on ymmärrettävää, miksi Baltian maat ja Puola vastustivat jo aiemmin Nord Stream -kaasuputkea. Nyt on esillä Nord Stream 2 -hanke, jota ei tulisi toteuttaa, mikäli EU ei ole yhtenäinen ­asiassa, koska EU on toteuttamassa Euroopan energiaunionia.

Rusi kehottaa miettimään, miksi Suomi ei ole halunnut Nato-jäseneksi ja miksi keskustelukin on ollut niin vaikeaa vielä tällä vuosituhannella.

– Vasemmisto ja aika pitkälle keskustapuolue vastustivat kaikenlaista asiallista keskustelua jäsenyydestä. Ilmapiiri keskustelun ympärillä rämetettiin alusta alkaen. Käytetty kieli oli usein ala-arvoista ja leimaavaa.

– Nato-kysymys hallitsi presidentinvaaleja sillä tavalla, että jäsenyyden kannattamista ei voinut edes vihjailla, jos oli aikeissa tulla valituksi.

– Henkilökohtaisesti päädyin jo vuoden 2000 alussa, lähinnä Balkanin kokemusteni takia, sille kannalle, että Suomen Nato-suhdetta olisi aika arvioida rakentavasti.

Yksi asia Rusia ihmetyttää vielä jälkikäteen.

– Presidentti Tarja Halonen puhui Baltian maiden Nato-jäsenyyden käynnistymisvaiheessa näiden maiden postsovjetistisista traumoista. Se tietenkin loukkasi monia, koska  maat olivat olleet miehitettyjä ja alistettuja vuosikymmeniä.

– Vuonna 2005 Halonen meni vielä pidemmälle. Hän totesi, että jos olisimme liittyneet Naton jäseniksi yhdessä Baltian maiden kanssa, olisimme vahvistaneet sen, että olimme suomettuneita kylmässä sodassa.

Suomettumisen kieltäminen ei ole Rusin mielestä viisautta. Hän siteeraa edesmennyttä ulkopoliittista vaikuttajaa Max Jakobssonia.

– Jakobsson kirjoitti aikanaan, että Suomessa poliittinen eliitti suomettui, mutta kansa kääntyi länteen. Hän näki sen läheltä monen vuosikymmenen ajalta, Alpo Rusi sanoo arvostavasti.

– En todellakaan hyväksy näkemystä, että mitään suomettumista ei olisi tapahtunut. Toisekseen, Nato-jäsenyydestä ei olisi tullut pidättyä falskin imagoargumentin takia, vaan katsoa asiaa turvallisuuspoliittisten faktojen lävitse.

– Meidän olisi ollut järkevää liittyä Natoon Baltian maiden kanssa yhtä jalkaa vuonna 2004, mutta keskustelu asiasta oli mahdotonta. Ulkoministeriönkin asiantuntijarooli oli kyseenalainen.

"Itämeri ei ole rauhan meri"

Suomen Nato-ratkaisu liittyy monella tavalla Ruotsiin, joka on ollut vuosikymmeniä aktiivisempi Naton suuntaan kuin Suomi.

– Naton läsnäolo Euroopassa esti Neuvostoliiton yritykset laajentaa vaikutusvaltaansa yli sen, mitä sen onnistui toisen maailmansodan lopussa saavuttaa. Se muodosti Varsovan liiton avulla Itä-Euroopan ja Baltian kattavan geopoliittisen etupiirin. Se on nyt murtunut, ja Venäjä yrittää palauttaa ainakin osittain sitä, Alpo Rusi katsoo.

– Krimin anastuksen jälkeen on havaittu, että Itämeri ei ole rauhan meri. Suomi ja Ruotsi tekevät nyt laajentunutta yhteistyötä keskenään sekä lisäksi Naton ja Yhdysvaltojen kanssa.

– Liittoutumattomuus ei estänyt jännityksen lisääntymistä lähialueillamme. Nato on muuttanut toimintaoppejaan ja ottaa hybridisodan nyt todesta sekä lisää puolustusmenoja.

Taannoinen Nato-selvitys oli Rusin silmissä kallis koostemuistio parin viime vuoden aikaisesta prosessista.

– Työryhmän suomalaisjäsenen väittämä, että Suomen liittyessä Natoon, Venäjän reaktio olisi ”julma” tai ”karski”, on asiaton. Vuonna 1973 Neuvostoliitto vastusti voimakkaasti Suomen vapaakauppasopimusta EEC:n kanssa, mutta teimme sen joka tapauksessa, eikä Moskova voinut muuta kuin niellä sen. Näin olisi myös tänään. Miksi Venäjä tuhoaisi hyvät suhteet maan kanssa, joka haluaa olla itsenäinen mutta  samalla hyvä naapuri?

– Venäjän reaktiolla pelottelu on keino estellä jäsenyyttä ja siitä käytävää keskustelua. On Suomen oma asia tehdä turvallisuutta vahvistavat ratkaisut. Naton ulkopuolella olemme hieman kuin ”yksinäinen susi”, jota kartellaan.

– Tämä näkyi jo syksyllä 2012, kun hävisimme vaalin YK:ssa turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikasta. Se voi näkyä myös läntisten investoijien laskelmissa, jos Venäjä-riski kasvaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Jos suuronnettomuus tai tautipandemia iskee, terveydenhoidon kierroksia on pystyttävä nostamaan heti – HUS-päälliköt ovat huolissaan valmiusjärjestelmän kohtalosta

Elinkeinojohtaja yllättää: Jyväskylän kauppahallia ei välttämättä puretakaan

Yle: Puolustusministeri Kaikkonen selvityttää, voisiko puolustushallinnon työtehtäviä hajauttaa nykyistä enemmän ympäri Suomea – koskee 13  000:ta työpaikkaa

Kaupunginvaltuusto saa pohdittavakseen aloitteen Havis Amandan siirrosta

Keskussairaalan henkilöstö antoi arvosanan sairaalan johtamisesta – katso tästä henkilöstökyselyn tulokset

IS: Nukkuva nainen aiheutti poliisioperaation Lievestuoreella

Olisiko nyt aika uudistaa EU:n perussopimusta? – Suomalaisasiantuntija ei usko saksalaismepin ehdotuksen saavan laajempaa kannatusta

Budjettikomissaarin vetoomus ei yllättänyt pääministeri Antti Rinnettä – kritiikki on ollut kovaa, mutta Rinne näkee polkuja ratkaisuun

Merinovillan suosio kasvaa, mutta tiesitkö, että sen tuottamisessa on saatettu leikata kivuliaasti lampaan peräaukkoa – villavaatteiden alkuperä tunnetaan edelleen huonosti

Sohjo aiheutti onnettomuuden Keuruulla: auto pyörähti katon kautta ympäri ojaan, kyydissä kolme ihmistä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.