Aluetutkija laukoo suorat sanat: Jyväskylä jäänyt harmaaksi alueeksi Suomen kartalla

Tutkija Timo Aron mukaan Jyväskylä ja Tampere hyötyisivät toisistaan.

Liikenteellinen saavutettavuus on avainkysymyksiä kun puhutaan Jyväskylän ja koko Keski-Suomen elinvoimaisesta tulevaisuudesta. Toinen työtä vaativa tehtävä on vahvistaa tietoisuutta alueen merkityksestä ja roolista, ja kolmas elinehto liittyy yhteistyön suuntaamiseen kohti etelän kasvukeskuksia, lähinnä Tamperetta.

Näin luonnehtii MDI Aluekehittämisen konsulttitoimistosta valtiotieteen tohtori Timo Aro, joka on tunnettu alue- ja väestökehitykseen liittyvien erityiskysymyksien arvioinnista.

Aro kävi maanantaina Jyväskylässä kertomassa liike-elämän vaikuttajille, kansanedustajille ja viranomaisten edustajille tilastoihin perustuvia näkemyksiään Keski-Suomen ja Jyväskylän asemasta muihin alueisiin verrattuna, ja korosti tarkastelevansa asiaa ulkopuolisen silmin.

– Haluan katsoa eteenpäin, mitä tilastolliset luvut kertovat siitä, mitä vaihtoehtoja on tulevaisuudessa, Aro sanoi.

 

Aron mukaan Jyväskylän kansallisen roolin ja merkityksen esille tuomisessa on parannettavaa.

– Jyväskylän rooli on mielestäni paljon suurempi kuin mitä kansallisella tasolla nyt tunnistetaan, ja mahdetaanko sitä merkitystä tunnistaa täysin aina Jyväskylän alueellakaan, Aro pohti.

– Tunnettavuuden nostaminen edellyttää jatkuvaa esillä olemista ja kovan äänen pitämistä omista asioista ja omista tavoitteista. Näin alueen ulkopuolella olevan silmin esimerkiksi kaupunginjohtaja Timo Koivisto näkyy hyvin aktiivisena somessa ja tuo Jyväskylän asioita esille, Aro mainitsi esimerkin näkyvästä vaikuttamisesta.

Aro on tutkinut vuosien varrella Suomen eri alueita laajasti ja sanoo, että Jyväskylä jää valitettavasti melko harmaaksi alueeksi kartalla.

– En puhuisi alisuoriutumisesta, mutta olemassa oleviin resursseihin ja mahdollisuuksiin nähden kaupunki voisi paljon isomminkin olla esillä ja näkyä, Aro sanoi.

Sillä voitaisiin ehkä välttää Jyväskylän ja seutukunnan osaksi langennut ikävä kohtalo olla yleensä se ensimmäinen alue, joka putoaa valinnoista, vertailuista ja listoilta pois.

Aro korostaa, että Keski-Suomea juuri tunneta maakuntana, mutta kaikki tuntevat Jyväskylän. Jos ajatellaan Keski-Suomen maakuntaa, niin sillä ei ole mahdollisuuksia, ellei Jyväskylän ydinkaupunkiseutu ole mahdollisimman vahva kilpailemaan resursseista, huomioarvosta, näkyvyydestä, vetovoimasta ja elinvoimasta.

– Tätä voi olla vaikea perustella maakunnan muissa kaupungeissa, mutta Jyväskylän kasvu on Keski-Suomelle kuitenkin parempi asia kuin että se kasvu valuisi kokonaan maakunnan ulkopuolelle.

– Kun katsotaan Jyväskylän ja Keski-Suomen sijoittumista ollaan aidosti keskipisteessä. Jos jotkin paikat Suomessa ovat optimaalisessa paikassa ihmisten liikkua, niin ne kaksi paikkaa ovat mielestäni Tampere ja Jyväskylä. Mutta kun mennään liikenneyhteyksiin ja sujuvaan liikkumiseen, niin sijaintietu ei tule Keski-Suomessa siinä määrin hyödynnettyä kuin esimerkiksi Tampereella, Aro muistutti.

Jyväskylän ja maakunnan sijainti on siis loistava, mutta saavutettavuus heikompi.

– On hieman paradoksaalista, että meillä on käytössä kaikki se teknologia, mikä mahdollistaa riippumattomuuden ajasta ja paikasta, mutta siitä huolimatta liikenneyhteydet ja nopean ja sujuvan liikkumisen merkitys kasvaa koko ajan, Aro sanoi.

Keski-Suomen tulevaisuuden elinvoimaa kannattaisi Timo Aron mukaan hakea myös yhteistyöllä maakunnan ulkopuolelta, eteläisestä Suomesta ja eritoten Tampereen suunnasta. Jyväskylä on aivan Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaman kasvukolmion liepeillä.

– En näe mitään muuta vaihtoehtoa elinvoimaiselle Keski-Suomelle. Yksi vaihtoehto on tietenkin käpertyä sisäänpäin ja luottaa siihen, että olemassa olevat resurssit ja mahdollisuudet – kuten ylipisto ja elinkeinoelämä itsessään riittävät. Minä en usko, että se enää riittää alueiden välisessä kilpailussa. Aro pohtii.

– Tampere ja Jyväskylä ovat kaupunkeina ja alueina sellaisia seutuja, joiden intressit ovat mielestäni hyvin yhteen sovitettavisssa. Kaikupohja on sama, ja yhdessä ääni olisi voimakkaampi ja isompi, Aro kuvaili.

Tampereesta ja Tampereen työmarkkina-alueesta on tulossa koko ajan vahvempi ja vahvempi, selkeä valtakunnan kakkoskeskittymä, jonka painoarvo kasvaa koko ajan.

– Kaikilla mahdollisilla tavoilla pitäisi Keski-Suomenkin päästä Tampereen kylkeen niin avauksissa, kannanotoissa, edun ajamisessa kuin tulevaisuuden valinnoissa. Kaikki se toiminnallisuus, minkä kautta kehitys tapahtuu, korostaa näitä yhteyksiä.

– Keski-Suomelle on haastavaa se, että hallinnolliset ratkaisut vievät toiseen suuntaan ja elävä elämä toiseen suuntaan. Keski-Suomella on vaarana jäädä väliinputoajan asemaan, Aro sanoi.

Hyvän mielikuvan luominen edellyttää yhteistyötä

Keski-Suomen Liiton erikoissuunnittelija Päivi Hamarukseen osui Timo Aron puhe siitä, että Keski-Suomella on varaa pitää itsestään enemmänkin ääntä.

– Tätä on hyvä miettiä. Miten me puhumme alueestamme ja minkälaista mielikuvaa me oikeasti rakennamme. Markkinoinnissa on oltava sisäistä luottamusta ja tavoitetta yhteiseen hyvään. Meidän oma tahtotilamme ja yhteishenkemme vaikuttaa varmasti paljon siihen, miten itsestämme kerromme ja miten meitä kuunnellaan, Hamarus sanoi.

Hän jäi miettimään myös sitä, miten Keski-Suomessa ja Jyväskylässa asuvat ja tänne muuttavat ihmiset saataisiin pysymään täällä.

– Kun yhteistyöstä Tampereen suuntaan nyt puhutaan, niin voisiko kahden yliopistokaupungin osaamista myös yhdistää ja luoda sitä kautta työpaikkoja? Myös kansainvälisen yhteistyön kautta voidaan saada poikimaan työtä ja työpaikkoja Keski-Suomeenkin, Hamarus pohti.

Keski-Suomen liiton aluekehitysasiantuntija Kirsi Mukkala on huomannut, että valtakunnallinen ilmiö kasvun keskittymisestä näkyy myös alue- ja jopa kuntatasolla.

– Jyväskylän kaupunkiseudullakin kasvu tiivistyy yhä vain pienemmälle alueelle. Kuten Timo Aronkin selvityksessä todettiin, pelkkä työ ei ole näinä aikoina enää riittävä kannustin muuttaa. Pehmeitä arvoja ja muita vetovoimatekijöitä pitää korostaan, Mukkula sanoi.

Mukkula oli myös sitä mieltä, että kulkeminen ja yhteydet Tampereen suuntaan pitäisi saada sujuvimmiksi, ja yhteistyötä kasvukolmion suuntaan lisättävä.

Keski-Suomen Osuuspankin, Keskimaan, Lähi-Tapiola Keski-Suomen sekä Keskisuomalaisen järjestämään tilaisuuteen oli kutsuttu viranomaisedustuksen lisäksi muun muassa maakunnan kansanedustajia, yliopiston, kauppakamarin ja yrittäjien edustus.

Aron esitys kirvoitti paljon jatkokeskustelua juuri muun muassa liikenneyhteyksistä, jotka ovat muutoinkin olleet Keski-Suomessa pinnalla jo pitkään.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .