Ammattikorkeiden rahoitusmalli uudistuu: suoritettujen tutkintojen merkitys vähenee

Ammattikorkeakoulujen (AMK) rahoitusmalli aiotaan uudistaa vuonna 2017. Suurin muutos nykyiseen on se, että suoritettujen amk-tutkintojen merkitys ammattikorkeakoulujen saamaan rahoitukseen pienenee merkittävästi. Supistuksen tilalle tulee uusina rahanjakoperusteina strateginen ja alakohtainen rahoitus.

Näin esittää opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä ammattikorkeakoulujen yhteinen työryhmä, joka on laatinut ehdotuksen ammattikorkeakoulujen uudeksi rahoitusmalliksi. Ehdotuksen mukaan koulutuksen painoarvo pienenee kuudella prosentilla. Vastaavasti uutta strategista rahoitusta myönnetään viisi prosenttia ja alakohtaista rahoitusta prosentti.

Tänä vuonna valtio rahoitti 24:ää ammattikorkeakoulua lähes 862 miljoonalla euroa. Ehdotuksen mukaan potista noin 52 miljoonaa euroa jaettaisiin uusin perustein.

– Työryhmä näki tärkeänä, että ammattikorkeakouluja tuetaan strategisten valintojen tekemisessä ja profiilin kehittämisessä. Taustalla vaikutti myös se, että yliopistoille myönnetään jo nykyisin strategiaperusteista rahoitusta, kertoo toiminnanjohtaja Riitta Rissanen ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta.

Entä voiko ehdotuksesta päätellä, että ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää ei enää katsota yhtä tärkeäksi kuin aiemmin?

– Ei missään nimessä. Tuollaista johtopäätöstä ei voi minun mielestäni tehdä. Koulutuksen painoarvo on edelleen 79 prosenttia, mikä on todella iso luku, Rissanen muistuttaa.

Yliopistojen rahoitusmallissa koulutuksen painoarvo onkin selvästi pienempi, vain 41 prosenttia.

Opiskelijapalautteelle uusi järjestelmä

Alakohtaista rahoitusta annettaisiin sellaisilla ammattikorkeakouluille, jotka kouluttavat osaajia erityiseen yhteiskunnan tarpeeseen.

– Tällaisilla koulutusaloilla kustannukset ovat usein keskimääräistä korkeampia ja valtakunnallista vastuuta kantavia kouluja halutaan tukea.

Työryhmä ehdottaa, että opiskelijapalautejärjestelmä uudistetaan. Jatkossa on tarkoitus käyttää ammattikorkeakoulujen uudistettua opiskelijapalautekyselyä (AVOP).

Siinä kysymyksiin vastaavat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet tutkintoon kuuluvat opinnot. Käytännössä vastaaminen tapahtuu opiskelijan hakiessa tutkintotodistusta.

– Kysely antaa tietoa omien opiskelijoidensa näkemyksistä ammattikorkeakoulujen toimintaan sekä vertailutietoa oman koulun toiminnasta suhteessa muihin ammattikorkeakouluihin.

Koulutusvienniltä odotetaan paljon

Rehtorineuvosto Arenen piirissä rahoitusmallin uudistus on herättänyt vilkasta keskustelua. Rehtorit pohtivat luonnollisesti, kuinka uudistus vaikuttaa kunkin omaan ammattikorkeakouluun. Onhan rahanjako nollasummapeliä, jossa toiset voittavat ja toiset häviävät.

– Rehtoreilla on tietysti perusteltuja näkemyksiä siitä, ovatko painoarvot oikeat ja kohdallaan. Siitä vallitsee kuitenkin yksimielisyys, että työryhmän ehdotus on oikean suuntainen, Riitta Rissanen toteaa.

Kokonaisuudessaan valtio on vähentänyt ja vähentää edelleen ammattikorkeakoulujen rahoitusta samaan tapaan kuin muillakin koulutustasoilla.

– Rahoituksemme pienenee vuosina 2012-2019 kaikkiaan lähes 28 prosenttia, mikä on todella paljon. Tämän vuoksi monessa ammattikorkeakoulussa on jouduttu käymään yt-neuvotteluja ja eräissä kouluissa on menossa jo neljäs yt-kierros.

Niukkuuden keskellä on valoakin näkyvissä.

– Monissa ammattikorkeakouluissa koulutusvienniltä odotetaan paljon. Siitä on mahdollista saada vauhtia kansainvälisyyteen ja joitakin lisätuloja  ja esimerkiksi terveysalan koulutus on maailmalla todella kysyttyä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.