Ammattikoulujen välillä huimat erot – opiskelun keskeyttäneitä jopa 25 prosenttia

Opetushallitus selvittää, miksi ammatillinen koulutus jää toisissa kouluissa harvemmin kesken kuin toisissa.

Koulutuksen järjestäjien välillä on huimat erot siinä, miten moni toisen asteen ammattitutkintoa opiskelevista keskeyttää. Miksi näin on, siitä Opetushallitus koostaa parhaillaan selvitystä.

– Mitkä ovat ne toimivat käytännöt, joilla on saatu vähennettyä keskeyttämistä, vaikka opiskelijoiden profiili olisi hyvin samanlainen koulutuksen järjestäjien välillä, sanoo tiedot tilannut opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok).

Oppilaitoskohtaiset tilastot eivät ole julkisia. Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta kertoo kuitenkin, että vaihteluväli on 3–4 prosentista jopa lähes 25 prosenttiin.

– Ääriesimerkeissä voivat olla kyseessä pienet oppilaitokset, jolloin jo muutamankin opiskelijan lähteminen vaikuttaa prosenttiin.

Isompienkin välillä erot ovat Pirttiniemen mukaan 5–6 prosentista selvästi yli 10 prosenttiin.

– Saman oppilaitoksen sisälläkin voi olla eroavaisuutta.

Osa keskeyttäjistä vain vaihtaa alaa, mutta valtaosa jättää tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan. Keskeyttämismäärät vaihtelevat myös opintoaloittain.

Tilastokeskus laskee keskeyttäneiden määrän vertaamalla syyskuun 20. päivän opiskelijatietoja peräkkäisinä vuosina, joten välittömästi uudet opintonsa keskeyttäneitä ei tilastoissa näy.

Opiskelupaikkakuntakin vaikuttaa

Paikkakuntakin vaikuttaa keskeytystilastoihin, sillä keskeyttäneiksi ei katsota niitä, jotka siirtyvät toiselle alalle saman koulun sisällä. Niinpä kaupungeissa, joissa on vain yksi ammattikoulu, on helposti pienempi keskeyttämisprosentti kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa opiskelijalla on varaa valita.

Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan keskeyttämisaste vaihtelee eri paikkakunnilla 1,7 ja 46,2 prosentin välillä. Jos vertailee vain yli 200 opiskelijan paikkakuntia, vaihteluväli asettuu 2,3–18,0 prosenttiin.

Selkeitä eroja on isompienkin opiskelupaikkakuntien kesken. Esimerkiksi Kotkan 1 531 ammattikouluopiskelijasta keskeytti lukuvuoden 2013–2014 aikana 14,8 prosenttia, kun vastaava keskeyttämisaste oli 1 308 opiskelijan Kouvolassa 5,4 – ja 1 010 opiskelijan Pietarsaaressa vain 2,5.

Seitsemän vuoden aikana Kotkan paras luku on ollut 11,1, kun taas Kouvolassa on enimmillään keskeyttänyt 10,8 ja Pietarsaaressa 7,4 prosenttia opiskelijoista.

Poissaoloihin puututtava jämäkästi

Osa koulutuksen järjestäjistä on jo saanut käännettyä keskeyttäneiden määrän laskuun.

– Mitä parempi opiskelun ohjaus, sitä paremmin opiskelijat paitsi pysyvät koulutuksessa, myös löytävät uuden paikan, sanoo Juhani Pirttiniemi.

Tärkeää on hänen mukaansa esimerkiksi se, että opiskelijoiden poissaolojen syitä selvitellään ja niihin puututaan hanakasti.

– Jos opiskelija on pari viikkoa poissa niin se voi tarkoittaa, että opiskelu loppuu siihen. Jos poissaoloon kiinnitetään huomiota heti, asia voidaan saada kuntoon.

Pirttiniemi korostaa opiskelijan kuuntelemisen tärkeyttä ylipäätään. Opettajan rooli on keskeinen, sillä osa opiskelijoista keskeyttää herkästi, jos ei tule toimeen opettajansa kanssa.

– Viime aikoina näyttää nousseen esiin myös se, että jos opiskelu on kovin löysää eli lähiopetuspäiviä on vähän ja opiskelu tulee kovin paljon opiskelijan omalle vastuulle, se voi johtaa hänen liukenemiseensa.

Näitä tietoja Opetushallitus sai jo Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmassaan vuosina 2011–2015. Ohjelman tavoite oli vähentää keskeyttämisastetta 7 prosenttiin, mutta siihen ei päästy.

Keskeyttäminen valtakunnallisesti laskussa

Keskeyttäminen on ollut viime vuosina laskussa toisen asteen ammattikoulutuksessa. Edelleen ammattiopinnot silti keskeyttää huomattavasti suurempi osa kuin lukion: Lukuvuonna 2013–2014 opintonsa toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa keskeytti 7,6 prosenttia opiskelijoista, lukiossa 3,4 prosenttia. Kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolelle pudottautui ammatillisella puolella 6,9 prosenttia, lukiossa 1,6.

Tiedot ovat Tilastokeskuksen tilastoista, joita on kuntakohtaisesti lukuvuodesta 2007–2008 lukuvuoteen 2013–2014.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kotimaa

Valvirassa pohditaan, pitäisikö esteettisille hoidoille laatia ohjeistus – nyt laki ei ota kantaa siihen, kuka saa ruiskuttaa täyteaineita ja tehdä vampyyrihoitoja

Jatkuvan koulutuksen eväät luodaan jo kotona

Raskas liikenne joutuu poliisin tehosyyniin tällä viikolla

Poliisi valvoo raskasta liikennettä tehostetusti koko maassa alkavalla viikolla – ajo- ja lepoaikojen noudattaminen valvonnan painopisteinä

Buddhalaisen luostarin avajaiset keräsivät väkeä Kuopion Syväinniemeen – päämunkille lahjaksi ruisleipää

John Smith -festivaali ei juuri poliisia työllistänyt – "Päästiin aika vähällä"

Viikon vanha luvaton nuotio sytytti maastopalon saaressa Jyväskylässä – "Nuotiopohja pitäisi aina olla kiviainesta, ettei kuumuus siirry maahan"

Saksiniekkoja saadaan tänä vuonna kohtalaisesti tai hyvin – Rapubiologi: "Suomalaiset syövät enemmän rapuja kuin kykenemme ravustamaan"

Eläinsuojelulain uudistusta edeltää vielä kiista sikaloista – ministeri haluaa vuosikausia valmistellun lain valmiiksi ensi vuonna

Suomessa EU-maiden viidenneksi kallein bensa tällä viikolla – näissä maissa automatkaajan kannattaa tankata

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.