Analyysi: Neuvotteluiden kariutuminen johti välittömästi rajuun viestintätaisteluun

Ensitieto yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutumisesta tuli noin kello 10.

Puolen tunnin sisällä siitä käynnistyi raju tiedotteiden ja tviittien rumputuli.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK julisti, että EK:lta puuttui tahto sopia. Vakuudeksi se julkisti tuoreimmat tarjouksensa, jotka oli tehnyt yhteiskuntasopimuksen syntymiseksi. Otsikkokin alleviivaa, että SAK tajuaa, miten syvässä ahdingossa Suomi on: Tällaista kriisisopimusta SAK tarjosi työnantajille.

EK taas vakuutti neuvotteluiden päättyneen, koska SAK:lla ei ollut piskuisen Auto- ja kuljetusalan liitto AKT:n mandaattia neuvotteluihin.

- Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut se, että olemme kyenneet sopimaan vaikeistakin asioista. Työmarkkinajärjestelmä ei tässä nyt onnistunut. Tästä epäonnistumisesta kantaa vastuun AKT, EK:n tiedote julisti.

Säestäjät ja viestinvahvistajat olivat nopeasti liikkeellä sosiaalisessa mediassa.

EK:n viestintäjohtaja Jouni Kemppainen harmitteli hieman ennen kello 11:tä, ettei neuvotteluiden kariutumisesta "kyllä hyödy kukaan. Talouden käännettä saadaan taas odottaa ja työttömyys kasvaa".

Samoihin aikoihin johtavan oppositiopuolueen SDP:n viestintävastaava Dimitri Qvintus näki tilaisuutensa tulleen.

- Surkeaa, että joistain hallituspuolueista syytellään *muita* Suomen työmarkkinakriisistä, joka hallituksen itse aiheuttama, hän kirjoitti Twitterissä.

Ja hyppäsi parikymmentä minuuttia myöhemmin mukaan EK:n ja SAK:n väliseen viestintätaistoon.

- Surullista, että kirjainyhdistelmä (EK) piiloutuu toisen kirjainyhdistelmän (AKT) selän taakse. Ei uskottavaa, ei vastuullista.

Muut työmarkkinakeskusjärjestöt, STTK ja Akava käyttivät maltillisempia muotoiluita, koska se sopii heille tässä tilanteessa paremmin. Sovinnollisen ja ymmärtävän roolissa kannattaa pysyä, jos ei ole pahimmassa myrskynsilmässä.

Esimerkiksi STT:n puheenjohtaja Antti Palola ei osoittele tuoreessa tiedotteessa suoraan keneenkään, mutta olennaista on, että sormi osoittaa pois itsestä. Palola ei usko, että "työmarkkinoilla ranttaliksi lyömällä Suomi voi voittaa".

- STTK on sovun puolella... Vanhentuneet asenteet kaipaavat päivitystä yhtä hyvin työnantajien kuin palkansaajien leireissä, hän muotoilee.

Eli kyllä me olisimme mutta nuo muut eivät.

Palolan julkiseen esiintymiseen ei voi olla vaikuttamatta, että yhteiskuntasopimusväännön rinnalla SAK, STTK ja iso joukko palkansaajajärjestöjä valmistelee suurjärjestöä. Sen sisäisessä nokkimisjärjestyksessä SAK:n muskeleita ei ainakaan kasvattanut, kun SAK:n alainen AKT kariutti yhteiskuntasopimusneuvottelut.

Tai antoi EK:lle tekosyyn lopettaa ne. Näkökulma vaihtelee täysin sen mukaan, kenen tiedotteita tai tviittejä lukee.

Esimerkiksi korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava valitsi näkökulman, jossa syyttävä sormi osoittaa AKT:hen, mutta muotoilut ovat loivempia kuin EK:lla ja SAK:lla.

- Sopimukselta putosi pohja, kun viennille tärkeä kuljetusketju ilmoitti jäävänsä ulos ratkaisusta, puheenjohtaja Sture Fjäder kiteyttää tiedotteessa.

Seuraavaksi viestintäsota siirtyy asemiin, joista vängätään, pitäisikö vielä kerran yrittää, onko neuvottelupöytään palaamiselle edellytyksiä, pitääkö hallituksen ajaa määrätietoisesti pakkolakeja vai perua ne ja onko neuvotteluiden kariutuminen pohjimmiltaan hallituksen vika.

- Työmarkkinaneuvotteluiden kariutumisesta huolimatta hallituksen ei pidä antaa periksi. Osapuolet on kutsuttava takaisin neuvottelupöytään ja prosessia on vietävä puolueettomasti eteenpäin. Hallituksen uuteen epäonnistumiseen ei ole varaa, vaati SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, kun kello oli puoli 12.