Analyysi: Sipilä takoo tulosta, mutta romahtanut imago hiertää – "Suomi on pantu kuntoon, mutta köyhät kyykkyyn"

Haastattelin pääministeri Juha Sipilää (kesk.) heinäkuussa Suomi-areenassa Porissa. Edessäni istui punaiseen kesäpaitaan pukeutunut rento kesämies. Sipilä erottautui muista puheenjohtajista sekä kesäparrallaan että paitansa värillä (muilla valkoinen).

Sipilä arvioi tuolloin parran lähtevän, mutta se sai jäädä. Myös Sipilän hymyilevä ja hyväntuulinen olemus on säilynyt, istuu hän sitten eduskunnan kuppilassa tai tervehtimässä Euroopan johtavia poliitikkoja.

Sipilä on niittänyt mainetta nikkaroinnillaan. Hän on rakentanut kakkaroita, joilla on havainnollistettu yhteiskunnallisia kysymyksiä ja keskustan tavoitteita.

Sopii hallituksen vetäjäksi

Kerran menetettyä hyvää imagoa on kuitenkin vaikea palauttaa. Sipilän imago romuttui ratkaisevasti marraskuussa 2016, kun hän lähetti vihaisen viestin ja samalla 12 kansalaisilta saamaansa palauteviestiä Yleisradion toimittajalle. Yle-kohu oli käännekohta, josta Sipilän ja keskustan alamäki alkoi.

Sipilän ja median suhteet ovat olleet hankalat. Pääministeri on arvostellut toimittajia maailman herkkähipiäisimmäksi ammattikunnaksi. Omatkin ovat opastaneet Sipilää sanomalla, että hänen pitäisi lopettaa kiukuttelu ja keskittyä politiikkaan.

Turun puoluevaltuustossa Sipilä pani poliitikon viitan harteilleen sättimällä vapaavuorelais-vihervasemmistolaista keskittämispolitiikkaa ja varoittamalla korporaatioiden sinipunasta. Neljä vuotta sitten Sipilä koettiin rakentavaksi messiaaksi, mutta nyt hän tykittää sekä oikealle että vasemmalle.

Määrätietoisen toimitusjohtajan elkein Suomea johtava Sipilä sopii hallituksen vetäjäksi, mutta häntä on vaikea kuvitella hallituksen kakkosviulun soittajaksi saati räksyttäväksi oppositiojohtajaksi.

Taloustavoitteet runnottu läpi

Sipilän yhtenä kompastuskivenä on ollut työmarkkinapolitiikka. Tuoreimpana esimerkkinä tästä on hallituksen ehdotus irtisanomiskynnyksen laskemisesta. Sipilä sytytti tulipalon ja suututti ay-liikkeen. Pääministeri joutui käyttämään paljon aikaa tulipalon sammuttamiseen ja onnistuikin siinä.

Siitä huolimatta keskustan hieman nousuun lähtenyt gallup-suosio notkahti alaspäin. Sipilä leimautui jälleen toisen osapuolen eli yrittäjien ja työnantajien edusmieheksi. Näin tapahtui myös kilpailukykysopimuksen ja niin sanottujen pakkolakien kohdalla.

Sipilä lupasi ennen vaaleja laittaa Suomen kuntoon. Taloustavoitteensa hän on kiistatta onnistunut runnomaan läpi. Talous on noussut kohisten ja työttömyys on laskenut. Etlan tuoreen raportin mukaan kilpailukykysopimus, palkkamaltti ja hallituksen työn tarjontaa lisäävät uudistukset selittävät noin puolet työpaikkojen lisäyksestä hallituskauden aikana.

"Köyhät kyykkyyn"

Sipilän ja keskustan sanoma ei ole kuitenkaan uponnut äänestäjiin. Oppositio on pitänyt räksytyksellään huolen siitä, että äänestäjät ovat tietoisia hallituskauden alussa tehdyistä leikkauksista, jotka ovat kohdistuneet muun muassa eri etuuksiin ja koulutukseen. Keskustan puoluevaltuustossa Turussa eräs puoluevaltuutettu totesi, että Suomi on pantu kuntoon, mutta syrjäseutujen ihmiset ja köyhät kokevat, että heidät on pantu kyykkyyn.

Sipilän ongelmana on ollut se, että hän politiikan ulkopuolelta tulleena toimitusjohtajana on kuunnellut enemmän avustajiaan kuin eduskuntaryhmäänsä. Rivikansanedustajat sanovat, että Sipilä on avustajiensa ja ministereidensä johdolla määritellyt politiikan linjat sen sijaan että hän olisi kuunnellut työantajaansa, eduskuntaryhmää.

Politiikassa asiat ovat usein sitä miltä näyttävät. Moni päätös olisi saattanut näyttää paremmalta, jos herkkähipiäinen ja politiikassa kokematon Sipilä olisi ottanut neuvoja vastaan ryhmän konkareilta.

Sipilän vaikeudet alkoivat jo ennen ministerivalojen vannomisia. Hän linjasi, ettei hallituksessa tarvita niin monta ministeriä kuin aiemmin. Ratkaisu osoittautui virheeksi. Sittemmin on nimitetty kolme ministeriä lisää ja pääministerillä on avustajia enemmän kuin aiemmilla pääministereillä.

Keskustassa närää on herättänyt se, ettei Sipilä huolinut joukkueeseensa yhtään konkariedustajaa. Kun ministerin salkkuja lisättiin, Sipilän ajama Mika Lintilä voitti Mauri Pekkarisen täpärän äänestyksen (37–33) jälkeen, mikä osoitti, ettei keskustassa oltu tyytyväisiä Sipilän ministerivalintoihin.

Kaksi suurta kriisiä

Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on ollut kaksi suurta kriisiä.

Sipilä uhkasi kävellä marraskuussa 2015 presidentin luo irtisanomispaperin kanssa, jos sote-sopua ei synny. Kriisistä selvittiin, kun keskusta ja kokoomus tekivät kuuluisat lehmänkaupat: keskusta sai maakuntansa ja kokoomus valinnanvapauden. Tämä lehmänkauppa on seurannut Sipilää koko ajan.

Aikarajat ovat paukkuneet sotessa kerta toisensa jälkeen, ja nyt jännitetään sitä, ehtiikö ehdotus suuren salin äänestykseen ennen kuin kansanedustajat lähtevät vaalikentille. Sipilän uskottavuuden kannalta soten vieminen maaliin on äärimmäisen tärkeää. Jos se karahtaa kiville, kukaan ei enää muista hallituksen muita saavutuksia.

Toinen kriisi tapahtui kesäkuussa 2017, kun Sipilä oli kiikuttamassa erokirjettä presidentille lentokoneella. Erokirje jäi viemättä perille kun varmistui, että 20 perussuomalaista kansanedustajaa jättää puolueen ja on valmiita jatkamaan hallitusyhteistyötä.

Hallituskriisi peruttiin, mutta Sipilää on kritisoitu jatkuvasti siitä, että hän jatkaa hallitusyhteistyötä puolueen kanssa, jonka kannatus liikkuu yhden ja kahden prosentin välillä. Sipilän imagon kannalta olisi ollut parempi, että hallitusta olisi täydennetty pienpuolueilla.

Pääministeri

Juha Sipilä, 57, on diplomi-insinööri, yritysjohtaja ja poliitikko. Sipilä on ollut noin 40 yrityksen johtotehtävissä.

Sipilä on ollut Oulun vaalipiirin kansanedustaja vuodesta 2011. Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi kesäkuussa 2012, ja hän nosti keskustan pääministeripuolueeksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Sipilä paistatteli mielikuvakyselyjen ylivoimaisena ykkösenä ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja, ja hän oli koko maan ääniharava saaden 30 758 ääntä.

Nyt Sipilän suosio on laskenut. Yhtenä vedenjakajana oli vuoden 2016 Yle-kohu.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .