Anna miltei maksoi Kelalle turhaan tuhat euroa, ystävä lähes kolme tonnia – Joka neljäs Kelan opintotuen takaisinperintäehdotuksista on aiheeton

Kun muuramelainen Anna avasi helmikuussa Kelalta tulleen kirjeen, hän äimistyi. Kela vaati häntä maksamaan takaisin yli tuhat euroa keväällä 2017 liikaa maksettua opintotukea.

Anna ei ymmärtänyt, miksi häneltä perittiin takaisin opintotukea. Hän ei ollut käynyt töissä juuri lainkaan opintoaikana, mutta valmistuttuaan kesäkuussa 2017 hän sai heti töitä.

– Olin aika järkyttynyt. Ymmärrän, että opiskeluaikana saadut tulot vaikuttavat, mutta nyt tarkasteltiin koko vuoden tuloja, joista valtaosa oli valmistumisen jälkeiseltä ajalta, Anna kertoo.

Ensin Anna ajatteli, että hänen varmaankin pitää maksaa Kelan vaatima summa, mutta sitten hän alkoi yhdessä isänsä kanssa tutkia asiaa tarkemmin.

Kela on lähettänyt tänä vuonna noin 40 000:lle opintotuen saajalle päätösehdotuksen liikaa maksetuista opintotuista vuodelta 2017.

Kuitenkin noin neljännes päätösehdotuksista – eli noin 10 000 ihmisen opintotuen takaisinperintä – saattaa olla aiheeton.

– Takaisinperintä muuttuu noin 10 000:lla. Se tiedetään aiempien vuosien perusteella, Kelan opintotukiryhmän vastaava suunnittelija Ilpo Lahtinen kertoo.

Jos päätösehdotukseen ei reagoi hiukan yli kuukaudessa, perintä astuu voimaan.

Takaisinperintä voi olla monelle aiheeton siksi, että Kela on tällä hetkellä ainoastaan verottajan vuosituloilmoitusten varassa. Se ei tiedä, kuka opiskelijoista on hankkinut tulonsa valmistumisen jälkeen ja kuka sitä ennen. Opintotukea ei peritä takaisin valmistumiskuukauden jälkeen saatujen tulojen takia.

Kelan kirjeessä kehotetaankin tekemään uudelleenkäsittelypyyntö, jos tulot on hankittu opiskeluajan jälkeiseltä ajalta tai sitä ennen. Toisaalta samassa kirjeessä on myös pankkisiirtolomake tuen palauttamista varten.

Kela pitää mahdollisena sitä, että moni opiskelija maksaa opintotukia turhaan takaisin perintäkirjeen säikäyttämänä, vaikka niin ei tarvitsisi tehdä.

– Varmasti niin on tapahtunut. Sitä paperia tulee kirjekuoressa kuitenkin aika paljon. Jos katsoo vain, että on maksulomake, eikä lue papereita kunnolla, voi maksaa vahingossa aiheettomasti Kelalle, Lahtinen sanoo.

Nykyinen opintotuen vuositulomalli on ollut käytössä Kelassa 20 vuotta. Vuosikymmenten aikana varsin moni entinen opiskelija on siis todennäköisesti palauttanut Kelalle liikaa rahaa. Niin oli vähällä tehdä myös Anna.

– Emme ole pystyneet selvittämään asiaa. Mutta voisi arvata, että puhutaan vuosittain kymmenistä, ehkä jopa sadoista ihmisistä, Lahtinen toteaa.

Tilanne helpottuu kahden vuoden päästä, jolloin Kela pystyy katsomaan tulorekisteristä, milloin tulot on saatu.

Lahtinen huomauttaa kuitenkin, että jos joku on aiheettomasti palauttanut opintotukea, oikaisua voi yhä hakea, vaikka perinnästä olisi kulunut kauankin.

Anna on nyt etsinyt kaikki palkkakuittinsa vuodelta 2017 ja lähettänyt ne Kelaan. Kuitit todistavat, että hänellä ei ole ollut liikaa tuloja ennen valmistumista.

Hän on myös neuvonut ystäväänsä, joka oli vähällä maksaa Kelalle 2 800 euroa, tekemään samanlaisen uudelleenkäsittelypyynnön. Annan isä harmittelee, että moni opiskelija ei varmasti ymmärrä säilyttää kaikkia mahdollisia dokumentteja.

– Olisi hyvin tärkeää säilyttää ainakin 2–3 vuoden ajalta kaikki maksetut tositteet, isä sanoo.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .