Apteekkarit empivät sääntelyn purkua – työryhmän puheenjohtaja Liisa Hyssälä: "Momentum on nyt"

Apteekkisääntelyn purkamisessa kyse on useasta eri asiasta. Määräsääntelyn ohella kyse on omistajuudesta, ilman reseptiä saatavien itsehoitolääkkeiden myyntipaikasta sekä lääkkeiden hinnasta.

Apteekkitoimintaa pohtinut työryhmä ehdotti alkukesästä kilpailun lisäämistä apteekkialalla muun muassa niin, että lääkkeiden hintakilpailu sallittaisiin ja apteekkien omistukseen liittyvää sääntelyä purettaisiin.

Työryhmän mielestä on myös syytä arvioida, voisiko ilman reseptiä saatavia itsehoitolääkkeitä myydä muualla kuin apteekeissa. Tämän edellytyksenä pitäisi olla ammattilaisen antama farmaseuttinen lääkeneuvonta, koska itsehoitolääkkeisiinkin liittyy haittoja.

Työryhmän mukaan sääntelyn painopiste pitää siirtää apteekkien omistamisesta itse toimintaan eli esimerkiksi siihen, millaista neuvontaa lääkkeiden jakeluun pitää liittyä. Työryhmää veti Kelan entinen pääjohtaja ja entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.). Hän sanoi Porissa Suomi-areenalla, että sääntelyn purkamisen momentum on nyt.

– Tämä on kaikkien huulilla ja liittyy siihen jatkumoon, joka yhteiskunnassa on tapahtunut alkoholin ja taksien osalta. Sääntelyä ja monopoleja ollaan valmiit tarkastelemaan yhteiskunnassa uudella tavalla syystä, että asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut. Asiakkaat haluavat palvelua eri aikoina ja monenlaisista kanavista. Momentum on nyt, Hyssälä sanoi.

Kansa haluaa purkaa sääntelyä

Monet mielipietiedustelut kertovat, että kansalaiset haluavat purkaa sääntelyä ja eivät halua rajoittaa apteekkien määrää ja sijaintia. Uutissuomalaisen toukokuussa julkaistussa USU-gallupin mukaan 55 prosenttia täysikäisistä suomalaisista olisi valmis vapauttamaan apteekeista ilman reseptiä saatavien lääkkeiden, kuten tiettyjen särkylääkkeiden, myynnin. Alle 40 prosenttia vastusti vapauttamista.

Apteekkarit huolissaan saatavuudesta

Apteekkariliitto suhtautuu suopeasti apteekkien määrän lisäämiseen, mutta ei kannata alueellisen apteekkien sijainninohjauksen poistamista. Se saattaisi johtaa apteekkien keskittymiseen suuriin kaupunkeihin. Lääkkeitä ei olisi vaivattomasti saatavilla lähellä kaikilla alueilla.

Liitto saa tukea kilpailuoikeuteen perehtyneeltä professori Petri Kuoppamäeltä. Hän ei pidä apteekkien tarveharkinnasta luopumista järkevänä, sillä alueellista sijainnin ohjausta tarvitaan (Apteekkari-lehti 6/2018).

Suomi-areenan keskusteluun osallistuneet neljän suurimman puolueen kansaedustajat eivät luvanneet lääkkeitä päivittäistavarakauppaan, mutta eivät tyrmänneet ajatusta. Se helpottaisi ihmisten elämää, mutta toisaalta lisäisi lääkkeiden käyttöä ja väärinkäyttöä.

Tiukasti säädeltyä

Lääkkeitä ei saa myydä muualla kuin apteekeissa.

Apteekkitoimiluvat myöntää Fimea tarveharkinnan perusteella. Toimiluvan voi saada vain laillistettu proviisori, jolla voi olla apteekkiluvan lisäksi korkeintaan kolme sivuapteekkilupaa eli ketjumaista toimintaa ei sallita.

Apteekkien yritysmuodolle ei ole vaihtoehtoja: apteekki on henkilöyritys eli toiminimi.

Lääkkeiden hinnalla ei voi kilpailla. Hinta perustuu apteekkipalkkioon.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 1 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .