Armeija madaltaa kuntokynnystä siviilistä varusmieheksi

Suomen nuoriso harrastaa siinä määrin vähän liikuntaa, että Puolustusvoimat on alkanut madaltaa kynnystä siirryttäessä siviilistä varusmieheksi.

- Siviilielämän ja sotilaselämän välinen ero on valtava. Olemme siksi keventäneet varusmiespalveluksen alkuosuuden kuormittavuutta. Ensimmäisten kahdeksan viikon aikana ei ole juoksukoulutusta, kertoo Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, majuri Matti Santtila.

Muutoksesta on saatu hyviä kokemuksia.

- Kuormituksen ja palautumisen suhde on melko hyvä. Tästä kertoo se, että varusmiesten kunto kohoaa nopeasti palveluksen alkupuolella.

Myös varusmiespalveluksen keskeyttäminen on nyt vähentynyt.

Palveluskelpoisuuden toinen puoli on henkinen sopivuus asepalvelukseen.

- Haasteena on se, mitä tietoja voidaan saada esimerkiksi poliisin ja Puolustusvoimien välillä, sanoo lippueamiraali Antero Karumaa.

- Mielenterveyteen liittyen toinen haaste on tiedonkulku kutsuntalääkäreiden ja hoitavien lääkäreiden välillä. Esimerkiksi yksityisiltä lääkäreiltä ei ole aina saatu mielenterveystietoja, täydentää lääkintäeversti Matti Lehesjoki.

Puolustusvoimat toivookin uuteen asevelvollisuuslakiin muutosta, joka tehostaa kutsuntatarkastuksia tekevien lääkäreiden tiedonsaantia muilta lääkäreiltä.

Rankkakin koulutus kestetään

Vaikka huonokuntoisten osuus armeijan harmaisiin saapuvista on noussut, Puolustusvoimat on tyytyväinen siihen, kuinka suuri osa Suomen miehistä saa sotilaspassin.

- Vuoden 1978 ikäluokasta hieman yli 80 prosenttia suoritti asevelvollisuuden. Varusmiespalvelus on haasteellista, mutta silti suurin osa ei keskeytä, muotoilee lääkintäeversti Lehesjoki.

Hänen mukaansa kutsunnoissa kannattaa kuunnella tarkalla korvalla nuorta itseään.

- Nuoret miehet osaavat 90-prosenttisesti arvioida itse, pystyvätkö he suorittamaan palveluksen vai ei.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.