Arvot, asiakysymykset ja toimintakyky katkaisivat Halla-ahon tien

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi maanantaina, että hänen ensisijainen tehtävänsä on huolehtia siitä, että maassa on toimintakykyinen hallitus. Tämä varmistaa myönteisen talouskasvun jatkumisen ja uudistusten viemisen maaliin.

Perussuomalaisten puoluekokouspäätösten jälkeen hallituksen toimintakyvystä ei ollut täyttä varmuutta, joten Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) potkivat puheenjohtaja Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset oppositioon. Sipilä ja Orpo arvioivat, ettei Halla-aho pysty pitämään puoluekokouksessa kahtiajakautunutta joukkuetta koossa.

Tilanne ennakoitavissa

Perussuomalaisten oppositioon lähtö oli ennakoitavissa viimeistään sunnuntaina, kun Sipilä puhui pääministerin haastattelutunnilla prosessikaaviosta ja sanoi, ettei hallituspuoluetta voi johtaa Brysselistä. Halla-aho esitteli maanantaina, miten hän työskentelisi Brysselistä käsin, mutta se ei vakuuttanut.

Sipilä ja Orpo eivät liioin katsonet hyvällä, miten perussuomalaisten puoluekokous kohteli ulkoministeri Timo Soinia. Puheenjohtaja Soini on ollut perussuomalaisten takuumies hallituksessa. Mies, jonka sana on pitänyt.

Kuka olisi ollut jatkossa perussuomalaisten takuumies tai -nainen? Olisiko hän ollut ensimmäinen varapuheenjohtaja, fanaattinen maahanmuuttokriitikko Laura Huhtasaari vai toinen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen? Vaikka maanantain tapaamisessa ei puhuttu nimistä, Sipilä kertoi päätelleensä, ettei kaikilla uusilla ministereillä olisi ollut tarvittavaa luottamusta.

Jos keskusta ja kokoomus eivät olisi panneet Halla-ahon peliä poikki nyt, hänellä olisi ollut jokeri-kortti kädessään. Halla-aho olisi voinut uhata hallituksesta lähdöllä koska tahansa, viimeistään vähän ennen eduskuntavaaleja, jolloin Sipilä ja Orpo olisivat jääneet pulaan. Tätä riskiä kaksikko ei halunnut ottaa.

Jo nyt on venytty

Toimintakyvyn ohella kysymys oli arvoista. Sipilä ja Orpo ovat korostaneet yhteisten arvojen merkitystä. He ovat sanoneet, että perussuomalaisten puoluekokousvalintojen jälkeen perussuomalaiset on eri puolue, jonka arvot ovat entistä kauempana keskustan ja kokoomuksen arvoja.

Hallitusohjelmaan on mahdotonta kirjata kaikkia eteen tulevia asioita. Siksi hallituspuolueilla tulee olla riittävän yhteneväinen arvopohja, jotka mahdollistavat nopeat päätökset ja kompromissit tilanteessa kuin tilanteessa.

Arvot ja asiat liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Halla-ahon ihmiskäsitys eroaa oleellisesti Soinin ihmisarvon käsityksestä. Ihmisarvoa mitataan muun muassa maahanmuuttopolitiikassa, jota on Sipilän mukaan jo nyt "venytetty äärimmilleen". Halla-aho olisi sen sijaan halunnut kiristää Suomen linjaa. Erot näkyvät myös EU-politiikassa. Halla-aho vastustaa integraation syventämistä, mutta kokoomus ja keskusta haluavat syventää muun muassa puolustusyhteistyötä.

Niukka enemmistö ei ole ongelma

Keskustalla ja kokoomuksella on yhteensä 86 kansanedustajaa, joten Sipilä tarvitsee lisävahvistuksia. Todennäköisesti hallitukseen nousevat kristillisdemokraatit ja RKP, jolloin hallituksella on 101 kansanedustajaa.

Jos europarlamentaarikko Paavo Väyrynen palaisi eduskuntaan ja syrjäyttäisi keskustan Mikko Kärnän, paikkamäärä olisi tasan sata. Tasatilanne hallituksen ja opposition välillä tuskin muodostuu ylivoimaiseksi ongelmaksi.

On vaikea nähdä, että perussuomalaiset ja vihervasemmisto yhdistäisivät oppositiossa voimansa. Myös se on todennäköistä, että muutama soinilainen kansanedustajaa loikkaa hallituspuolueisiin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko 1 kk / 6 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .