Arvot ratkaisevat, tuleeko Alexander Stubbista kärkiehdokas

Stubbin matkalla komission puheenjohtajaksi on vielä monta mutkaa.

Alexander Stubbin (kok.) menestyksen porvariryhmä EPP:n kärkiehdokasvaalissa ratkaisevat arvot, arvioivat Uutissuomalaisen haastattelemat tutkijat. Kärkiehdokas on puolueen suosikki Euroopan komission puheenjohtajaksi.

Stubbin ainoana vastaehdokkaana on EPP:n saksalainen puheenjohtaja Manfred Weber. Vaali pidetään Helsingissä 8. marraskuuta.

– Siinä on arvoliberaali linja vastaan konservatiivisempi linja, Weberiähän pidetään vanhoillisempana ehdokkaana. Jää Helsingin-puoluekokouksessa nähtäväksi, kummalle linjalle löytyy enemmän kannatusta, sanoo ohjelmajohtaja Juha Jokela Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkimusohjelmasta.

– Stubb edustaa idealistisempaa integraatioideologiaa, joka on viime vuosina ollut kovasti vastatuulessa, pohtii Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Juhana Aunesluoma Helsingin yliopistosta.

Aunesluoma toteaa, että Stubb on Euroopassa tunnettu hahmo.

– Hänen poliittinen profiilinsa ei kuitenkaan ole ihan kiistaton. Hän oli eurokriisin hallintavaiheessa mukana keskeisenä päätöksentekijänä eikä hänestä siksi Etelä-Euroopassa pidetä. Hän henkilöityi vahvasti niukkuuspolitiikkalinjaan.

Myös Jokela arvioi, että koska Weber ei ole ollut maansa hallituksessa, hänellä voi olla vähemmän eurokriisin hoitoon liittyvää painolastia.

– Toisaalta Weberin heikkoutena pidetään sitä, että hän ei ole ollut ministeri eikä pääministeri, kuten Stubb.

Politico-lehden mukaan Weberillä on takanaan kaikki kahdeksan EPP:läistä EU-maiden päämiestä. Lehden lähteiden mukaan tukensa ovat antaneet pääministerit Bulgariasta, Kroatiasta, Kyprokselta ja Irlannista sekä liittokansleri Itävallasta ja presidentti Romaniasta. Aiemmin tukensa on antanut jo Saksan liittokansleri Angela Merkel. Myös Unkarin pääministeri Viktor Orbanin ilmoitettiin torstaina tukevan Weberiä.

Kärkiehdokkuuden merkitys epävarma

Vaikka Stubbista tulisi kärkiehdokas ja EPP voittaisi vaalit, puheenjohtajuus ei olisi selvä.

– Suurin kysymys on, onko tällä spitzenkandidaten-systeemillä (kärkiehdokas-järjestelmällä) tällä kertaa mitään merkitystä vai ei. Olisin aika yllättynyt, jos loppusuoralla ei tulisi mutkia matkaan. Voi olla, että spitzenkandidat-asetelma ei ole niin vakiintunut, että sillä olisi vaikutusta, pohtii Juhana Aunesluoma.

Jotta ehdokas tulisi valituksi, hänen pitää vakuuttaa ensin Eurooppa-neuvosto ja lopulta europarlamentti. Juha Jokela arvelee, että kärkiehdokas saa parlamentista riittävän tuen, jos kahdella nyt suurimmalla ryhmällä on uudessa parlamentissa selkeä enemmistö.

– Molemmat ryhmät ovat kampanjoineet kärkiehdokkuuden kautta. Voisi ajatella, että voittanut kärkiehdokas saisi ainakin ensimmäisen yrityksen.

Jokelan mukaan vaalituloksen ennakoinnissa on kuitenkin tällä kertaa enemmän epävarmuuksia kuin viime kierroksella, sillä EU-kriittiset ja populistiset äänet ovat entisestään voimistuneet.

Eniten merkitystä kampanjalle

Kärkiehdokkailla on Aunesluoman mukaan eniten merkitystä vaalikampanjoinnille. Aunesluoma arvioi, että taitavana esiintyjänä Stubb olisi EPP:n kampanjalle hyvä keulakuva.

– On ajateltu, että kärkiehdokkailla voitaisiin lisätä kiinnostusta europarlamenttivaaleihin, joissa äänestysaktiivisuus on ollut varsin matala, hän sanoo.

Jokelan mukaan osa politiikan tutkijoista on kärkiehdokasasetelmasta jopa vähän innoissaan.

– Jo hyvissä ajoin päästään tenttaamaan kärkiehdokkaita mahdollisesta komission uudesta työohjelmasta ja agendasta.

Järjestelmä toista kertaa käytössä

EU:ssa otettiin viime eurovaaleissa käyttöön niin sanottu kärkiehdokasjärjestelmä. Siinä europarlamenttipuolueet nimeävät ennen vaaleja oman ehdokkaansa komission johtoon.

Ajatus on, että vaalien voittajapuolueen kärkiehdokas on vahvin ehdokas uudeksi komission puheenjohtajaksi.

Puheenjohtajaa esittää EU-maiden johtajista muodostuva Eurooppa-neuvosto ja europarlamentti hyväksyy tai hylkää esityksen.

Puheenjohtajavalinnan tekee ensin EU-maiden hallitusten edustajista muodostuva Eurooppa-neuvosto ja sen jälkeen europarlamentti vahvistaa tai hylkää valinnan.

Europarlamentti linjasi tämän vuoden helmikuussa, että jos Eurooppa-neuvosto ehdottaa komission johtoon henkilöä, joka ei ole ollut kärkiehdokas, valinta ei saa parlamentissa enemmistöä. Valinnan vahvistaa kuitenkin vaaleissa valittava uusi europarlamentti.

Nykyinen komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker oli viime vaalien voittajan EPP:n kärkiehdokas.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen VerkkoPlus 1 kk / 9,90 €

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .