Aurinkosähköä kimppahankintoina kuntiin

Voimalat hankitaan leasing-rahoituksella. Kuhmoisissa yksityisiin koteihin tulee voimaloita jo kesään mennessä.

Suomen ympäristökeskus hakee kuntia ja kuntien yhtiöitä mukaan aurinkosähköjärjestelmien kimppahankintaan.

– Aurinkovoimalat hankitaan leasing-rahoituksella, joten kuntien ei tarvitse investoida niihin itse. Tämä on kunnille helppo tapa lähteä kokeilemaan aurinkovoimaa pienillä riskeillä, kertoo Suomen ympäristökeskuksen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio.

Leasing-rahoitteiset kimppahankinnat on kehitetty ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa. Nyt mallia sovelletaan myös kuntien hankintoihin.

SYKE toivoo vastauksia kiinnostuneista kunnista maaliskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen voimalat ja rahoitus kilpailutetaan. Aurinkovoimalat on tarkoitus asentaa vuoden loppuun mennessä.

– Muutamissa kunnissa olen käynyt aiemmin keskustelemassa asiasta, ja vastaanotto on ollut positiivinen, Tainio kuvaa.

Lunastus pienellä hinnalla

Kannattavuuden maksimoimiseksi kuntia kehotetaan hankkimaan aurinkovoimaloita sellaisiin kiinteistöihin, joissa tuotetulle sähkölle on riittävästi käyttöä.

– Pieni viiden kilowatin aurinkovoimala sopii esimerkiksi kyläkoululle. Isommat voimalat sopivat melkein mihin tahansa isompaankin kiinteistöön.

Leasing-maksu määritellään samaksi kuin se summa, minkä voimalan tuottama sähkö maksaisi verkosta ostettuna.

– Jos sähköä tuotetaan 500 euron edestä vuodessa, leasing-maksu on saman verran, Tainio kertoo.

Leasing-mallilla toteutettuna voimalan hankinta ei aiheuta kunnille investointikuluja eikä vaikuta käyttömenoihin leasing-kauden aikana.

– Leasing-kauden päätyttyä voimalan käyttöiästä arvioidaan olevan jäljellä noin puolet. Tällöin kunta voi lunastaa aurinkopaneelit itselleen etukäteen sovittava jäännösarvon hinnalla, Tainio sanoo.

Tainion mukaan aurinkovoimalan käyttöikä on noin 30 vuotta.

Pieni osa kokonaissähköstä

Yhteishankinnassa kunnat voivat tilata joko 5, 10 tai 20 kWp:n voimalan tai näiden kerrannaisia. Kilowattipeak (kWp) kertoo aurinkopaneelien nimellistehon. Käytetyn tai tuotetun sähkön määrää mitataan kilowattitunteina (kWh). Tainion mukaan Suomen oloissa aurinkovoimalla ei voida tuottaa kaikkea kiinteistöjen sähköä.

– Joulu- ja tammikuussa on sen verran pimeää ja yöt ovat pimeitä. Aurinkosähkön laskennallinen osuus on yleensä noin 10 prosenttia kaikesta sähkönkulutuksesta, Tainio kuvaa.

Voimaloiden suunnittelu ja lupien hakeminen ovat kuntien vastuulla. Tarvittaessa apua saa SYKEltä tai paikallisilta toimijoilta.

Työ- ja elinkeinoministeriö myöntää aurinkosähkölle 25 prosentin tuen. Asuinrakennuksille tukea ei myönnetä, joten ne eivät voi osallistua rahoituskilpailutukseen.

– Leasing-rahoitus ja ministeriön tuki koskee vain muita kuin asuinkäytössä olevia kiinteistöjä, esimerkiksi terveydenhuoltorakennuksia tai kouluja, tarkentaa Tainio.

Päijät-Hämeessä 37 taloutta

Päijät-Hämeessä yksityistalouksien aurinkopaneelien yhteishankinta on jo pidemmällä. Hankinta on edennyt kilpailutukseen asti. Yhteistilaukseen osallistuu 37 kotitaloutta Asikkalasta, Padasjoelta ja Kuhmoisista. Paneeleita asennetaan lähinnä omakotitaloihin. Tilauksen kokonaismäärä on 130 kilowattia.

Hankinnan ja asennusten kilpailutus toteutetaan maaliskuussa. Tavoitteena on, että kaikki aurinkopaneelit saataisiin asennettua kesän aikana.

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat Hinku-kunnat ovat sitoutuneet vähentämään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Hinku-verkostoon kuuluu 30 kuntaa. Keski-Suomesta mukana on Kuhmoinen.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .